Kestävyysajattelu on viime vuosina rymisten laskeutunut tieteellisistä raporteista osaksi yritysten strategista ja operatiivista ohjausta. Samaan aikaan olemme oppineet, että kestävyys on monimutkainen kokonaisuus, joka ei rajoitu pelkästään vihreään siirtymään, vaan vaatii syvällistä ihmisen toiminnan ja luonnon välisen suhteen uudelleenarviointia. Tässä yrityksillä on mahdollisuus uuteen suunnannäyttäjyyteen ja avauksiin.
Me Knowitilla uskomme tieteen ja datan voimaan päätöksenteossa – mutta myös yritysten kykyyn tuottaa vastavuoroisesti lisäarvoa jatkuvasti kehittyvään tutkimustietoon. Siksi kumppanoiduimme Turun yliopiston kanssa haastaaksemme johtavia suomalaisia yrityksiä ja toimitusketjujen osaajia näkemään omaa toimintaansa regeneratiivisten linssien läpi sekä tuomaan paljon kaivattua konkretiaa kehitteillä oleviin teoreettisiin viitekehyksiin.
Lajien keskimääräinen elinikä on noin miljoona vuotta. Ihminen on tällä hetkellä 300 000 vuotta nuori. Voimme siis vielä muuttaa asioita.
15.11 pääsi monipuolinen osallistujajoukkomme eri yrityksistä kuulemaan Turun yliopiston tutkijoiden Anu Veijalaisen ja Harri Lorentzin alustuksia kestävyysajattelun murroksesta kohti regeneretiivisuutta sekä monimutkaisten toimitusketjujen roolia konkreettisessa muutoksessa.
Perinteinen kestävyysajattelu on nopeasti kehittynyt emme vahingoita -ajattelusta kohti yleistä nettopositiivisuuden tavoitetta. Yritystoiminnan tulisi antaa enemmän kuin ottaa. Regeneratiivinen, ekologisesta maailmankuvasta ponnistava ajattelu on kuitenkin radikaalimpi. Se haastaa meidät ihmiset näkemään itsemme osana luontoa ja toimimaan koko planetaarisen systeemin kukoistuksen hyväksi.
Onko vastuuttomien toimitusketjujen parasta ennen päivämäärä jo mennyt?
Tärkeä osa aamupäiväämme oli osallistujien välinen ryhmätyö sekä haasteiden ja mahdollisten ratkaisujen jakaminen. Vaikka yritykset edustivat lukuisia eri toimialoja, työryhmät löysivät yhteisiä näkökulmia toimitusketjujen regeneratiiviseen uudistamiseen:
1. Toimitusketjut ovat monimutkaisia, ja jo tiedon saanti on usein hankalaa. Niiden kestävyysmuutokseen voi kuitenkin vaikuttaa, erityisesti yhteistyössä toimialan muiden yritysten kanssa. Työkaluja tähän ovat muutosta eteenpäin vievät, yrityslähtöiset ratkaisut, standardit ja mittarit.
2. Tarvitaan sekä ylimmän johdon sitoutumista – jopa visionäärisyyttä - että pioneerijoukon aktivismia. Muutoksessa ei ole ollut kyse pelkästään rakenteista tai regulaatioista, vaan myös yksilöiden heräämisestä. Omakohtainen kokemus on usein tie muutokseen, niin omassa elämässä kuin yrityksessäkin.
3. Myös regeneratiivisille toimitusketjuille tarvitaan oman business casensa. Toimitusketjuissa, hankinnassa ja ostoissa on aina kyse liiketoimintakriittisestä osaamisesta, datasta ja tulosvaikutuksesta, sekä luottamuksellisista suhteista ja tiedosta. Jotta vakiintuneet toimintamallit muuttuvat, tarvitsee myös rahan puhua muutoksen puolesta. Kestämättömyyden tulisi olla kestävyyttä kalliimpaa.
4. Yritykset voivat olla aloitteentekijöitä. Regulaatio tulee aina jäljessä. Vaikka valtiot ottivat hetkellisesti kriisijohtajuutta korona-aikana, regeneratiivinen murros voi lähteä yrityksistä. Merkittävät monikansalliset yritykset ovat jo ottaneet askeleita esimerkiksi ruuan alkutuotannon suhteen, ja Suomesta ja Pohjoismaistakin löytyy jo esimerkkejä.
Me kaikki voimme olla taskuja muutokselle.
Regeneratiivinen murros koettiin keskustelussa kompleksiseksi ja haastavaksi kokonaisuudeksi. Samaan aikaan, asiat, jotka ovat todella tavoittelemisen arvoisia, ovat harvoin helppoja ja yksinkertaisia. Me kaikki voimme olla taskuja muutokselle.
Jos sinä haluat olla mukana tekemässä muutosta kohti regeneratiivista toimintamallia koko arvo-ja toimitusketjussa, ota yhteys Knowit Insightin vastuullisuusjohtajaan Petteri Lillbergiin.
