Strateginen IT on polttoaine liiketoiminnan kasvuun

Liiketoiminta ja IT eivät ole enää erillisiä yksiköitä. Kun teknologinen muutos on nopeampaa kuin sopeutumiskyky, on aika peräänkuuluttaa strategista ajattelua. Mutta mihin IT:tä enää tarvitaan?

“ATK-elämä” on jatkuvasti pyörivä sykli alkaen elektroniputkista, transistorien ja mikropiirien kautta monoliiteista hajautettuun laskentaan ja pilvivallankumoukseen. Tänä päivänä teknologian kehityksen myötä sama hyrrä pyörii, mutta nopeammalla vauhdilla – ennen puhuttiin haltuunotosta, perusinfrasta ja IT:n ylläpidosta, kun nyt ajankohtaista on tekoälyn kestävä ja kannattava hyödyntäminen. Samalla kvanttilaskennan lupaama eksponentiaalinen laskentatehokkuuden kasvu tuo binäärisen mustavalkoisen rinnalle Schrödingerin kissan.  

Mutta vaikka teknologian merkitys on kasvanut ja sen rooli liiketoiminnassa on ratkaiseva, vanha stereotypia elää ja voi hyvin: IT nähdään harmaana kellarimörkönä, joka pysyy totutussa – auttaa, ylläpitää ja vastaa liiketoiminnan tarpeeseen jälkijunassa. Liiketoiminta nähdään ehkä tulosvastuullisena huithapelina, joka esittää tarpeensa IT:lle ymmärtämättä sen kummemmin teknologiasta. Viimeistään nyt on aika heittää stereotypia romukoppaan ja ymmärtää, että liiketoiminnan ja IT:n paikka on jaetulla kuskin penkillä. Mutta mikä on IT:n rooli, kun raja hämärtyy? 

Kellarifunktiosta liiketoiminnan pelikentäksi 

Jos kipparoit liiketoimintaa, et voi tehdä onnistuneita päätöksiä tuntematta teknologian lainalaisuuksia siitä, mihin maailma on menossa. Teknologian on oltava ajattelun ytimessä, kun määritetään, mitä tuotteita ja palveluita yrityksesi voi tarjota nyt – ja huomenna. 

Ja sitten IT:n rooliin vertauskuvan kautta – jos liiketoimintapäättäjä leikkii hiekkalaatikolla, voi IT:n kuvitella olevan hiekkalaatikon rajat. On määrätty paikka missä leikkiä, kokeilun mahdollistava materiaali ja turvallinen ympäristö kaivaa osumatta pohjaveteen. Kun ennen lelulaatikko koostui ritsasta, jousipyssystä ja kahdesta kivestä, on nyt valittavissa buffet-pöydän verran mahdollisuuksia – toimivimmat lelut löytyvät vain kokeilemalla.  

IT:n tehtävä on siis tarjota turvallinen tila ja mahdollistaa liiketoimintaa menestymään teknologisin kyvykkyyksin, jotta ne ovat tietoturvallisia ja liiketoiminnalle arvoa tuottavia. Näin on ehkä aina ollut, mutta teknologiahyrrän myötä IT:n rooli on muuttunut, tai muuttumassa, reaktiivisesta proaktiiviseen. Kun liiketoiminnan tarve herää, IT tietää tavan onnistua.  

Se, mikä sinua liiketoimintapäättäjänä kiinnostaa, ei tietenkään liity IT:n sisäisiin prosesseihin ja teknisiin yksityiskohtiin, vaan liiketoimintasi kannalta olennaiseen ja oikea-aikaiseen tietoon. Ideaalitilanteessa IT on jatkuvasti hereillä ulkoa tai organisaation sisältä tulevista signaaleista – tarjoten tietoa, jota et itse osaa kysyä.   

Se, että kustannukset ovat järkeviä, yhteistyö on sujuvaa ja että tiedät, mitä seuraavaksi tapahtuu ennen kuin vaikutukset näkyvät liiketoiminnassasi. Tämä näkyy esimerkiksi IT:n kykynä sopeuttaa proaktiivisesti resursseja, optimoida kustannuksia ja skaalata palveluita vastaamaan muuttuviin olosuhteisiin. Tietona, että nyt on aika valmistautua tulevaan skenaarioon, joka tulee vaikuttamaan toimintaamme – perhosefektin mahdollistaja, ei ikiaikainen jarru. 

Hintakiima ja vauhtisokeus ovat yhteisen kielen kompastuskiviä 

Koska liiketoiminnan ja IT:n välinen selkeä jako on hävinnyt, tulee keskustelu palauttaa samalle sivulle. Usein teknologiasta, ulkoistuksesta ynnä muista hankinnoista puhuttaessa törmätään kahteen seinään: vauhtisokeus ja hintakiima.  

Liiketoiminnan puolesta uudet teknologiat halutaan käyttöön eilen, ilman selkeää strategiaa ja kokonaiskuvaa tai ymmärrystä teknisistä ja operatiivisista haasteista. Samanaikaisesti keskitytään leikkaamaan kuluja ja optimoimaan budjettia, mutta teknologian mahdollistamaa pitkäaikaista kilpailuetua ei hahmoteta. Maksimoidaan lyhyttä peliä, kun katseen pitäisi olla pitkän pelikirjan optimoinnissa. 

IT puolestaan keskittyy varmistamaan turvalliset, kestävät ja skaalautuvat järjestelmät, tarkastellen kokonaishallintaa ja teknisiä tarpeita, mutta viestintä riskeistä ja mahdollisuuksista liiketoiminnalle jää piippuun ja IT näyttäytyy jarruna kasvulle. IT tietää, että markalla saa markan tavaraa, mutta parasta vaihtoehtoa perustellessa teknologian todellinen elinkaarikustannus ja jatkuvan kehityksen tarpeesta viestintä unohtuvat. 

Optimointi ja tehokkuus toiminnassa on toki äärimmäisen tärkeää, mutta ei arvon kustannuksella. Jos kaikki optimoidaan äärimmilleen ja päätöksiä tehdään pelkästään jahdaten halvinta ja nopeinta, inhimillinen ote katoaa eikä jäljelle jää mitään merkityksellistä.

Sub-optimoinnin aika on siis ohi, ja on aika puhua IT:n tuottamasta arvosta. Kilpailuedusta, kasvun mahdollistamisesta ja innovaatiokyvykkyydestä. Teknologia on jatkuvasti osa arkeamme, kämmenessä ja sormenpäissä, ei erillisessä funktiossa erityisosaajan hallinnassa. Generatiivinen AI – suuri teknologinen inflaattori, vaiko uteliaisuuden, nöyryyden ja kriittisyyden valjastama apuväline?

Seinät murretaan istumalla saman pöydän ääreen. Kun liiketoiminta on kartalla teknisistä kyvykkyyksistä ja IT ajan hermolla liiketoiminnasta, päästään “sweet-spotiin” ja puhutaan samaa kieltä.

Valintana kaaos tai hallittu kasvu – kuka johtaa kehitystä?

Mikäli tunnistat kerrattuja epäkohtia omassa toiminnassasi, on viimeistään nyt hyvä aika tehdä valinta – annatko teknologian kehittyä kaoottisesti ilman hallintaa, vai ohjata kehitystä fiksusti ja rakentaa kestävää kasvua hedelmällisen alustan päälle? Teknologian kehitys ei nimittäin ole ainakaan hidastumassa, joten proaktiivinen ote on varmistettava hetimmiten.

Järkevä teknologian hyödyntäminen ei tarkoita kaiken automatisointia hinnalla millä hyvänsä. Se tarkoittaa, että luodaan hallittu kasvuympäristö, jossa innovaatio ja inhimillisyys voivat kulkea käsi kädessä. Ei ainoastaan kustannustehokkuutta, vaan arvoa, joka syntyy paremmista päätöksistä, paremmasta asiakaskokemuksesta ja paremmasta yhteistyöstä. Ei sieluttomia järjestelmiä, vaan tilaa oivalluksille ja näkemyksille.

Kyse ei ole enää siitä, kuka vastaa IT:stä tai liiketoiminnasta, vaan kuka ohjaa yhteistä kehitystä ja millä tavalla. Mutta miten varmistaa molempien puolten yhteen hiileen puhaltaminen? Strateginen teknologiajohtaminen vaatii usein Managed Services -kumppanuuden – tahon, joka tuo pöytään ne oivallukset ja signaalit, joita tarvitset. Toimii tulkkina yhteisen kielen löytämiseksi. Mahdollistaa terveen kasvualustan turvalliseen ja tulokselliseen leikkiin. 

Haastamme lupauksen vakaudesta tarjoamalla jatkuvasti IT-ympäristöäsi tehostavia ylläpito- ja hallintapalveluita, jotta liiketoimintasi voi keskittyä kehittymiseen. Jatkuva tehokkuuden parantaminen on palvelulupauksemme asiakkaillemme, sekä osa kulttuuriamme. Me teemme sen mitä muilta odotetaan. Olisiko aika tehdä hyviä päätöksiä ja nostaa Schrödingerin kissa pöydälle tarkasteltavaksi?

Kirjoittaja: Mikko Järvenkylä (Head of Offering, Managed Services) vastaa Knowitilla jatkuvien palveluiden kehittämisestä ja siitä, että ne kohtaavat asiakkaiden tarpeet. Roolissaan Mikko yhdistää strategisen ajattelun ja käytännön toteutuksen, luoden ratkaisuja, jotka tukevat asiakkaiden liiketoiminnan kehitystä. 

Haluatko jutella aiheesta lisää?