Hyvinvoiva isä on motivoitunut, energinen ja tuottava
Kun Kari Kakkosen Nooa-poika syntyi viisi vuotta sitten, Kakkoselle oli selvää, että hän ei halua missata pojan ensimmäisiä vuosia.
– Uskon, että varhain rakennettu side kantaa kaikkina tulevina vuosina. Ja sen rakentaminen onnistuu vain viettämällä aikaa yhdessä pojan kanssa.
Isän aikaa Nooa on myös saanut. Isyysvapaasta kolme viikkoa kului heti syntymän jälkeen kotona perheen totutellessa uuteen arkeen. Loput kuusi viikkoa Kakkonen yhdisti pitämättömiin vapaisiinsa, ja näistä muodostuneet kaksi kuukautta hän vietti Nooan kanssa kahdestaan.
Kaikki normijutut, kuten vaipan vaihtaminen, syöminen, kahdestaan oleminen ja nukkumaan laittaminen olivat jo hallussa, joten Kakkosen laskeutuminen uuteen sujui ongelmitta.
– Arki oli rentouttavaa. Kävimme puistoissa, retkillä ja kahviloissa sekä luimme kirjoja. Aina ei tarvinnut tehdä mitään erikoista. Makoiltiin vain sohvalla ja möyrittiin eli kiipeiltiin isän jalkoja pitkin, Kakkonen muistelee.
Ja tietenkin oltiin läsnä Nooan elämän käännekohdissa. Esimerkiksi ensiaskeleet ja kävelemään oppiminen osuivat Kakkosen isyysvapaalle. Eikä omia harrastuksiakaan tarvinnut laittaa telakalle lapsen vuoksi.
– Jos Nooa ei nukahtanut juoksurattaisiin, hän vain huusi, että lisää vauhtia. Sama juttu oli polkupyörän istuimella, Kakkonen naurahtaa.
Kakkonen työskentelee konsultointiyritys Knowitilla konsulttina ja kouluttajana. Lisäksi hän johtaa osaamisen kehittämisen tiimiä. Knowitilla isyysvapaat ovat jo arkea.
– Kaikki, ketkä keksin, ovat pitäneet isille merkityt vapaat – ja monet enemmänkin. Työnantaja kannustaa etsimään tiimin ja esimiesten kanssa keinoja, joilla perheelle saisi enemmän aikaa.
Työ joustaa arkeen sopivaksi
Ennen isyysvapaalle jäämistä Kakkonen pohti, seuraavatko työt mukana vapaalle.
– Paria lyhyttä asian tarkistamista lukuun ottamatta näin ei käynyt.
Tutkimukset osoittavat, että paluu arkeen saattaa olla hankalaa. Viime vuonna valmistuneen Aula Researchin selvityksen mukaan yksi neljästä parhaassa työiässä olevasta miehestä kokee hankaluuksia työn ja muun elämän yhteensovittamisessa.
Kakkonen kiittelee sitä, että hän on itse pystynyt järjestelemään töitään paremmin perheellisen arkeen sopivaksi. Esimerkiksi palaverit järjestetään ydintyöaikaan, ja työmatkoja sumplitaan kollegojen kanssa sen mukaan, kenelle ne parhaiten sopivat. Yllättävissä sairastapauksissa kalenterin putsaaminen ei aina onnistu, mutta monesti kyllä.
– Tämä on ennen kaikkea johtamis- ja resurssointikysymys. Perhevapaat tai sairaan lapsen hoitaminen ovat vain yksi asia muiden järjesteltävien asioiden – kuten sairauslomien, lomien ja harrastusten – joukossa.
– Knowitilla esimiehet keskustelevat asiantuntijoiden kanssa säännöllisesti, millaisia asiakashaasteita on tulossa, onko suunnitelmia perhevapaista ja pitäisikö nämä jo varamiehittää hyvissä ajoin.
Vuosi Lapissa
Viimeisen puolen vuoden aikana Kakkosen sumplimistaitoja on tarvittu erityisesti. Hän oli haaveillut jo vuosia pidemmästä sapattivapaasta perheen kanssa. Elokuun alussa Kakkonen suuntasikin perheensä kanssa Kittilään, jossa he aikovat viettää suurimman osan vuoden vapaasta.
– Uran ollessa puolessa välissä halusimme hengähtää vaimon kanssa ja viettää enemmän aikaa perheen kanssa. Nyt siihen oli hyvä mahdollisuus, sillä Nooa menee ensi vuonna esikouluun, Kakkonen kertoo.
– Kaikista vuodenajoista nauttimista, ulkoilua, melomista, vaeltamista ja hiihtämistä pojan ehdoilla, Kakkonen luettelee suunnitelmiaan.
Töiden delegointi ja uudelleenjärjestely kestivät lähes puoli vuotta.
– Työnantaja suhtautui ehdotukseen heti tosi hyvin. Kun on ollut talossa pitkään, tällaisia mahdollisuuksia järjestetään mielellään.
Perhevapaat Suomessa
Perhevapaat perustuvat lakiin, mutta esimerkiksi palkallinen isyys- ja äitiysvapaa tulevat liittojen neuvottelemista työehtosopimuksista. Jotkut edelläkävijäyritykset tosin maksavat palkkaa pidemmältä ajalta kuin työehtosopimuksessa on määritelty.
TEK on myös tehnyt viime vuosina kovasti töitä sen eteen, että Suomeen luotaisiin perhevapaamalli, jossa perhevapaat jakautuisivat tasaisemmin molempien vanhempien kesken. Kakkosen mielestä on hyvä, että isille on omat korvamerkityt vapaansa.
– Kiva olisi, jos perhevapaat kannustettaisiin jakamaan puoliksi isän ja äidin kesken.
Artikkeli on lyhennös alunperin TEK-verkkolehdessä 27.9.2018 julkaistusta artikkelista Parasta on möyriminenKirjoittaja: Aku Karjalainen, kuvaaja: Helena Hagberg