Datan ja analytiikan merkitys ja mahdollisuudet lienevät jo useimmille aika selviä. Silti tutkimusten mukaan niihin liittyvissä toimenpiteissä on suhteellisen paljon kehitettävää.
"Datasta on puhuttu uutena öljynä nyt viimeiset 10-15 vuotta. Silti datan hyödyntäminen etenkin liiketoiminnallisten päätösten ajurina on vieläkin isossa osin hyvin vähäistä. Dataa osataan kyllä teknisesti jo säilöä, sitä osataan muokata ja myös analysoida, mutta kun kyse on päätösten tekemisestä datan pohjalta, ollaan vielä suhteellisen alkutekijöissä", kertoo Juuso Viljanen, Knowitin Analytics Practice Lead.
Juuson mukaan päätösten vähäinen pohjaaminen dataan johtuu usein strategisista ja kulttuurillisista tekijöistä. Teknologiaa ja tekniikkaa painotetaan jo ensimmäiseltä luokalta asti, ja tuntuu, että strategisten ja kulttuurillisten asioiden suhteuttaminen datan ja analytiikan kehitykseen on vaikeaa. Meillä on kyllä funktioita, joissa liiketoimintaa on johdettu numeroiden avulla jo pitkään. Näiden funktioiden osalta kehitys on tullut kuitenkin ns. luonnostaan, harvoin kulttuurillisten ponnistelujen myötä. Miksi niin usein esimerkiksi myynnissä päätöksiä ohjaavat vieläkin isoilta osin tunne, aikaisemmat kokemukset tai epäonnistumisen pelko?
"Väitän että hyvin usein kyse on kulttuurista, sekä datasta ja analytiikasta sen osana. Tiedän, että näistä asioista on puhuttu ja tullaan puhumaan miltei jokaisessa organisaatiossa, ainakin jollain tasolla. Mutta ennen kuin data oikeasti muuttuu käytännön teoiksi, asioista ei voi mielestäni liikaa puhua."
McKinseyn tutkimuksissa on todettu datan muuttavan toimialoja
Juuson ajatuksia tukevat datan ja analytiikan hyödyntämistä tarkastelevat tutkimukset. McKinseyn 2019 julkaistussa tutkimuksessa todetaan, että muihin organisaatioihin verrattuna, parhaiten suoriutuvissa organisaatioissa työskentelevät ovat kolme kertaa todennäköisemmin sitä mieltä, että dataan ja analytiikkaan liittyvät hankkeet ovat kontribuoineet yli 20 % EBIT tuloksesta. Eli parhaiten suoriutuvissa organisaatioissa datan ja analytiikan osuus itse tuloksesta on enenevissä määrin yhä suurempi.
Ennen kaikkea korkean suorituskyvyn organisaatioiden vastaajat ovat sitä mieltä, että heidän johtajansa ovat luoneet ja luovat jatkuvasti dataan ja analytiikkaan liittyviä strategisia hankkeita. Nämä organisaatiot ovat myös saattaneet datan osaksi työntekijöiden päivittäisiä työnkulkuja, sekä pyrkivät aktiivisesti kouluttamaan henkilöstöä ja viemään dataa osaksi organisaation kulttuuria. Tähän liittyy tietysti kiinteästi myös teknologinen aspekti esimerkiksi datan laadun ja modernien teknologioiden kehityksessä.
Vuonna 2018 47% McKinseyn tutkimuksen vastaajista oli sitä mieltä, että data on merkittävissä määrin muokannut kilpailun laatua toimialalla viimeisen kolmen vuoden aikana. Verrattaessa McKinseyn vuoden 2019 tutkimukseen käy ilmi, että nousua on ollut huimat 38 %.
"Luultavasti luvut ovat vuosien 2020 ja 2021 osalta vielä moninkertaistuneet. Vahvasti datalla johdetut yritykset keikkuvatkin vuosi toisensa jälkeen yhä useammin ja useammin sekä parhaiten suoriutuvien yritysten joukossa, että myyntilistojen kärjessä. Tästä Suomessakin on loistavia esimerkkejä niin Supercellin kuin Woltinkin osalta."
Myös dataan ja analytiikkaan liittyvät täysin uudet liiketoiminnat ovat olleet hurjassa kasvussa vuonna 2018. Vastaajat raportoivat 2.5 kertaa todennäköisemmin, että perinteiset kilpailijat ovat julkaisseet dataan ja analytiikkaan liittyviä liiketoimintoja. Data ja analytiikka siis näkyy hyvin usein jo varsin perinteisilläkin aloilla. Teknologian kehitys on myös pakottanut kokonaisia toimialoja muutokseen, jossa usein data on ollut pääosassa. Tästä hyvänä esimerkkinä voisi olla vaikkapa Airbnb:n vaikutus hotellitoimialaan.
Pandemia on edistänyt datavetoisia strategioita
Pandemian on ajateltu muuttaneet liiketoimintoja pysyvästi. Miltei kaikki toimijat ovat panostaneet erityisesti yhteistyötä edistäviin ratkaisuihin, kuten Teamsiin ja Slackiin. Datan ja analytiikan tuominen osaksi työntekijöiden työnkulkuja on helpottunut huomattavasti ja tulee helpottumaan, kun dataan ja analytiikkaan liittyviä teknologioita integroidaan yhä tiiviimmin ja syvällisemmin yhteistyökanaviin.
IDG:n 2021 tutkimuksessa 61 % vastaajista on sitä mieltä, että pandemia on edistänyt heidän organisaationsa datavetoisia strategioita. Sanaa datastrategia tuskin oli olemassa vielä 10 vuotta sitten – nyt on yhä hankalampaa toimia kilpailluilla markkinoilla ilman sitä. 64 % vastaajista on myös ollut sitä mieltä, että data ja analytiikka on muuttanut fundamentaalista organisaation tapaa tehdä liiketoimintaa.
"Tässä ehkäpä hämmentävintä on se, että jäljelle jäävä 36 % ei ole sitä mieltä, että data ja analytiikka olisi muuttanut organisaation tapaa tehdä liiketoimintaa. Ehkäpä sana ’fundamentaali’ on tässä avainasemassa ja suistanut vastaajia sivuraiteille – niin vahva on omasta mielestäni datan ja analytiikan aiheuttama murros ollut, varsinkin pandemian aikana", Juuso pohtii.
Vastaajista 78 % on sitä mieltä, että datan ja analytiikan synnyttämä muutos tulee vielä voimistumaan seuraavan 1–3 vuoden aikana.
"Tässä ei sinänsä ole mitään uutta, niin kuin olemme jo huomanneet. Mielestäni jälleen huomionarvoista on että 22 % on sitä mieltä, että muutos ei tule voimistumaan tai se pysyy staattisena. Tätä vastaajajoukkoa olisikin mielenkiintoista tutkia lisää. Voin toki vain arvailla mitä tulevaisuudessa tulee tapahtumaan, mutta epäilen (en ole samaa mieltä) nykytrendin laantumista tai pysähtymistä. Numerot ovat toki kivoja, mutta konkreettisiin toimiin ne tällä tasolla harvoin vievät. Seuraavassa blogissa pureudutaankin näiden tutkimusten pohjalta kahteen termiin, jotka usein koetaan jollain tapaa luotaan työntäviksi: datakulttuuri ja datastrategia."
Sinua saattaa kiinnostaa myös:
Artikkeli: Astu tielle kohti datakulttuuria
