Tässä blogisarjassa syvennymme viiteen keskeiseen (joskaan ei ainoaan) näkökulmaan ja syyhyn, miksi käyttöpääoman optimointiprojektia ei kannata lykätä:
1. Aika on rahaa
2. Tulevaisuuden investointitarpeet kevenevät
3. Osa-optimointi muuttuu kokonaisuuden optimoinniksi
4. Dataan perustuva päätöksenteko tukee kaikkea kehitystä
5. Käyttöpääoman optimointi tukee kulttuurimuutosta
Nimeämme myös miksi kehitystoimenpiteitä käyttöpääoman hallinnan kehittämiseksi ei kannata jättää myöhemmäksi. Seuraavaksi avataan syyt 2 ja 3.
Syy 2: Tulevaisuuden investointitarpeet kevenevät
Mikäli organisaatiosi tavoittelee kasvua tulevaisuudessa, on syytä tarttua käyttöpääoman hallinnan osalta toimeen. Sen lisäksi, että käyttöpääomasta vapautunutta kassaa voi käyttää nykyisen toiminnan kannattavuuden parantamiseen, kuten edellisessä osiossa kuvattiin, voidaan samaa kassaa käyttää kasvun rahoittamiseen ilman ulkoista lisärahoitusta.
Eikä tässä vielä kaikki: Koska yrityksen käyttöpääoma on optimoitu, tulevaisuuden kasvuinvestoinnit sitovat vähemmän pääomia!
Tämä johtuu siitä, että käyttöpääomaansa optimoimattomalla yrityksellä sitoutuu kasvun yhteydessä rahaa myös siihen tehottomaan käyttöpääomaan. Kuvan 2 esimerkki kuvaa kolme eri skenaariota miten yrityksen käyttöpääomaan sitoutunut määrä vaihtelee, jos a) KPO-tehokkuus pysyy ennallaan, b) KPO-tehokkuus heikkenee 20% tai c) KPO tehokkuus paranee 20%.
Kuten esimerkistä nähdään, vaikka yrityksen liikevaihto kasvaa 20% on käyttöpääomasta vapautunut kasvun aikana rahaa, jota on voitu käyttää kasvun rahoitukseen. Tilanteessa, jossa käyttöpääomatehokkuus heikkenee kasvun yhteydessä (mikä ei ole täysin poikkeuksellista) tulee rahoitusta hankkia paitsi kasvun edellyttämiin investointeihin, myös itse käyttöpääoman kasvun rahoittamiseen.
Syy 3: Osa-optimointi muuttuu kokonaisuuden optimoinniksi
Yksi syy, miksi yritykset eivät keskity käyttöpääoman hallintaan tai epäonnistuvat pyrkimyksissään optimoida käyttöpääomaa johtuu siitä, että a) organisaatiossa ei ole henkilöä, joka vastaisi käyttöpääoman hallinnasta, koska käyttöpääomaan vaikuttavia päätöksiä tehdään käytännössä kaikissa organisaation osissa ja b) organisaation eri osissa tehdyt päätökset sitovat pääomaa alueilla, joiden katsotaan olevan toisten funktioiden vastuulla eli päätösvalta ja vastuu eivät kohtaa.
Tyypillinen esimerkki missä yritykset sortuvat osaoptimointiin, on eräkoot. Yksikkökustannuksen minimointi hankinnassa johtaa usein suurempiin ostoeriin. Tämä puolestaan näkyy kasvavissa varastoarvoissa. Pienempi yksikkökustannus näkyy suoraan tuotekatteessa tai myyntikatteessa, mutta kasvaneesta varastonarvosta johtuvat kustannukset (esim. logistiikan/varastoinnin kulut tai lainakorot) näkyvät muualla tai muiden funktioiden mittareissa. Yritysten on siis usein hankala hahmottaa syy-yhteyttä eri toimenpiteiden ja vaikutusten välillä.
Tämän haasteen taklaamiseksi KPO-projektissa muodostetaan ymmärrys organisaation eri osissa tehtävistä käyttöpääomaan vaikuttavista päätöksistä ja luodaan toimintamalleja, jotka optimoivat yrityksen kokonaiskannattavuutta läpi ”end-to-end” -toimitusketjun eri funktioiden/yksiköiden/liiketoimintojen/jne. osaoptimoinnin sijaan.
Näin käyttöpääomaprojekti tuottaa tyypillisesti muitakin huomattavia hyötyjä kuin rahan vapautumista -kassaan, kuten parantuneen kontrollin prosesseihin ja entistä nopeamman reagointikyvyn muutoksiin.
Lue myös blogisarjan aiemmat osat:
Osa 1: Aika on rahaa
Kokonaisuutta optimoivat toimintamallit tuovat siis hyötyä monesta näkökulmasta eikä niiden käyttöönotossa kannata aikailla. Ota ensimmäinen askel kasvun tukemiseen jo tänään ja ota meihin yhteyttä alla olevalla lomakkeella!
