Paras aika aloittaa käyttöpääoman optimointi? Nyt.
Tässä blogisarjassa syvennymme viiteen keskeiseen (joskaan ei ainoaan) näkökulmaan ja syyhyn, miksi käyttöpääoman optimointiprojektia ei kannata lykätä:
1. Aika on rahaa
2. Tulevaisuuden investointitarpeet kevenevät
3. Osa-optimointi muuttuu kokonaisuuden optimoinniksi
4. Dataan perustuva päätöksenteko tukee kaikkea kehitystä
5. Käyttöpääoman optimointi tukee kulttuurimuutosta
Nimeämme myös miksi kehitystoimenpiteitä käyttöpääoman hallinnan kehittämiseksi ei kannata jättää myöhemmäksi. Täsmennettäköön tässä vaiheessa vielä se, että termillä käyttöpääoma viittaan teknisesti operatiiviseen nettokäyttöpääomaan, siis kassaa sitoviin operatiivisiin eriin eli myyntisaamisiin, maksettuihin ennakoihin ja vaihto-omaisuuteen yhteen, joista on vähennetty rahaa vapauttavat erät eli ostovelat ja saadut ennakot.
(Tästä tarkemmin Mitä on käyttöpääoma ja miten se vaikuttaa yrityksen kannattavuuteen? -blogissa)
Syy 1: Aika on rahaa
Otsikon sanonta kuvaa täydellisesti sitä, miten yritysten kannattaa lähestyä käyttöpääoman pääkomponenttien eli varaston kierron, ostovelkojen kierron ja myyntisaamisten kierron mittaamista. Absoluuttiset euromääräiset arvot ovat myös tärkeitä, mutta niitä katsomalla ei voi suoraan sanoa mitään yrityksen käyttöpääoman tehokkuudesta. Esimerkiksi 10 M€ liikevaihtoa tekevä firma sitoo luontaisesti vähemmän rahaa toimintaan kuin samalla toimialalla toimiva 500 M€ liikevaihdon yhtiö, vaikka jälkimmäisessä olisi merkittävästikin parempi käyttöpääomatehokkuus.
Organisaation käyttöpääoman tehokkuuden kannalta tärkeimpiä ovat suhteelliset mittarit, kuten käyttöpääoma/liikevaihto % tai eri komponenttien kiertoluvut, jotka auttavat vertailemaan tehokkuutta yli ajan. Kuvassa 1 on esitettynä nimenomaan (kierto)ajan kautta kuinka kauan organisaatiolla menee keskimäärin muuttaa ulos lähtevä ostoeuro myynnistä kassaan kilahtaneeksi rahaksi.
Kuva 1 - Miten kauan yrityksen kestää muuntaa ostoeuro sisään tulevaksi rahaksi?
Jokainen kiertoluku toki voidaan muuntaa euroiksi kertomalla komponentin kiertoaika sen niin sanotulla päivän arvolla.
Kun kiertoaikakonsepti yhdistetään siihen faktaan, että yritykseen sijoitetulla pääomalla on kustannus, esim. korko pankkilainasta, alkaa sanonta ”aika on rahaa” avautumaan vielä paremmin. Mitä tehokkaammin yritys toimii käyttöpääoman hallinnassa, sitä vähemmän pääomaa tarvitaan vastaavan laajuisen liiketoiminnan pyörittämiseksi. Näin yritys voi halutessaan pienentämään esim. rahoituskuluja ja parantamaan sijoitetun pääoman tuottoastettaan.
Otetaan esimerkiksi yritys, jolla on 10 M€ lainaa 6% vuosikorolla eli lainasta maksetaan korkoja 600 k€/vuosi. Yksinkertaistaen tämä tarkoittaa n. 50 k€/kuukausi koronmaksua. Mikäli yritys tekee käyttöpääoman optimointiprojektin, joka vapauttaa yrityksen kassaan ≥10 M€, laina voidaan maksaa pois ja näin välttyä koronmaksulta. Jos yritys olisi toteuttanut vastaavan projektin 6 kuukautta aikaisemmin, olisi se säästänyt 6 kk * 50 k€/kk = 300 k€ korkokuluissa.
Huom! Kassakonversion käyttämisessä mittarina on se haaste, että päivät eivät ole keskenään samanarvoisia. Yksi päivä ostovelkojen kierrossa merkitsee vähemmän kassasta vapautunutta rahaa kuin mitä yksi päivä myyntisaamisissa sitoo, sillä kiertoajat lasketaan suhteessa eri tekijöihin, kuten esim. ostovelat suhteutetaan ostoihin, kun taas myyntisaamiset myyntiin. Kokonaistehokkuuden mittaamisessa paras mittari onkin käyttöpääoma/liikevaihto %, jossa luku on yksiselitteinen. Mutta projektiluonteisessa kehittämisessä, yksittäisten käyttöpääomakomponenttien kiertomittarit ovat paras johdon/ylätason mittari.
Älä siis odota ja kerrytä kustannuksia! Ota meihin yhteyttä alla olevalla lomakkeella, ja aloitetaan yhdessä käyttöpääoman optimointi.
