ESG-raportointi (environmental, social, governance) ei ole enää pelkästään suurten pörssiyritysten agendalla, vaan vastuullisuuden mittaaminen alkaa olla arkipäivää yhä useammassa yrityksessä. Painetta läpinäkyvälle toiminnalle tulee niin lainsäädännön (mm. EU:n uusi kestävyysraportoinnin direktiivi CSRD), globaalien ilmastotavoitteiden kuin eri sidosryhmien suunnalta.
Vastuullisuusraportointi on alati kehittyvä kenttä, jossa standardit ja viitekehykset tarkentuvat jatkuvasti. Monet yritykset kamppailevat oleellisen datan tehokkaassa keräämisessä ja hyödyntämisessä. Haasteiden keskellä vastuullisuusraportointi saattaa näyttäytyä pakollisena velvollisuutena, vaikka parhaimmillaan se voi johtaa aidosti kestävämpään toimintaan ja liiketoiminnan kehittymiseen.
Vastuullisuuden viitekehyksiä ja malleja löytyy vino pino, mutta näistä ESG on vakiintunut viime vuosien aikana yleisimmäksi tavaksi määritellä yrityksen vastuullisuutta. ESG kattaa vastuullisuuden kolmesta eri näkökulmasta: ympäristön, sosiaalisen ja hallinnollisen vastuun kautta.
Käytännössä erilaiset yleiset ja toimialakohtaiset standardit (kuten GRI, SASB, GRESB) asettavat lähtökohdat raportoinnille. Yrityksen toimiala ja toimintamallit vaikuttavat myös suuresti siihen, mitä on mielekästä mitata. Tulevina vuosina myös uuden kestävyysraportoinnin direktiivin (CSRD) myötä syntyneet ESRS-standardit tulevat määrittämään mittareita niin yleisellä tasolla kuin toimialakohtaisesti.
Monia saattaa mietityttää, ovatko mittarit aina riittävän relevantteja ja tarkkoja kuvaamaan todellisuutta. On hyvä muistaa, että kaikki askeleet kohti läpinäkyvämpää toimintaa ovat tärkeitä.
Kun on määritelty tarvittavat mittarit, on aika hahmottaa, mitä ja missä dataa on. Osa tiedoista, kuten HR-data, voi olla helposti saatavilla eri järjestelmistä. Tavallisesti iso osa tiedoista on kuitenkin hajallaan yksittäisissä Exceleissä tai jopa ruutupaperilla. Kaikkea tietoa ei välttämättä ole edes saatavilla.
Datan keräysprosessi ja varastointi täytyykin suunnitella alusta asti huolella. Erityisesti puuttuvien tietojen kerääminen täytyy rakentaa niin, että se olisi mahdollisimman systemaattista ja automatisoitua.
Teknisessä mielessä ESG-data on kuin mitä tahansa dataa. Se kannattaa säilöä tietovarastoihin, joihin dataa muutenkin kerätään. Käytännössä dataa on järkevää kerätä olemassa olevien prosessien ohessa, esimerkiksi eri tuotantovaiheissa. Toisaalta varsinkin ESG-raportoinnin alkuvaiheessa voidaan myös hyödyntää erilaisia syöttölomakkeita, joita esimerkiksi yrityksen tehtaat täyttävät manuaalisesti.
Olennaista on myös arvioida datan laatua alusta asti, sillä vain luotettava data johtaa parempiin päätöksiin. ESG-raportointi on hyvin laaja-alaista, ja se koskettaa useita henkilöitä ja liiketoiminnan osa-alueita. Yksi onnistumisen avaintekijöitä onkin selkeä datan omistajuus ja vastuunjako.
Kun data on huolellisesti kerätty, varastoitu ja mallinnettu, on analysoinnin ja visualisoinnin aika. Data tuleekin merkitykselliseksi vasta, kun sen kertoma tarina tulee näkyväksi niin organisaation sisäisten kuin ulkoisten viiteryhmien hyödynnettäväksi.
Hyvä datan visualisointi on informatiivinen ja helppokäyttöinen. Erilaiset visualisointielementit, kuten pylväsgraafit tai kartat, tekevät datasta helpommin lähestyttävää ja ymmärrettävää. Parhaimmillaan analytiikan avulla päästään pureutumaan pintaa syvemmälle, ja data saattaa paljastaa asioita, joita ei ensi silmäyksellä huomaisi.
ESG-raportoinnista puhuttaessa on tärkeä erottaa toisistaan yrityksen vastuullisuuden ulkoinen viestintä ja sisäinen seuranta. Ulkoisella viestinnällä tarkoitetaan esimerkiksi sidosryhmille suunnattuja vastuullisuusraportteja, joita moni yritys julkaisee verkkosivuillaan. Ulkoista viestintää edustaa myös uuden kestävyysraportoinnin direktiivin (CSRD) mukainen viranomaisraportointi.
Olennaisinta yrityksen vastuullisuuden kehittämisessä on kuitenkin yrityksen sisäinen seuranta, sillä vain sisäinen dataohjautuvuus johtaa kestävämpään toimintaan käytännössä. Tästä esimerkkinä on Lindström, joka pystyi vähentämään tekstiilijätettä Knowitin rakentaman raportointiteknologian avulla.
Vastuullisuusraportointia rakentaessa on hyvä muistaa, että kyseessä ei ole kertaluontoinen projekti, vaan jatkuvasti kehittyvä prosessi. Vain mitattavia asioita on mahdollista parantaa, ja siksi olennaisinta on lähteä jostain liikkeelle. Hyvin toteutettu vastuullisuusraportointi antaa parhaimmillaan tärkeää kuvaa siitä, mihin vastuullisuuden kehittämistoimenpiteitä tulisi keskittää.
Me Knowitilla olemme sitoutuneet kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseen teknologiaa hyödyntämällä. Oli yrityksenne vastuullisuusraportointi siis alkutekijöissä tai jo hyvinkin pitkällä, autamme yritystänne viemään vastuullisuuden uudelle, dataohjautuvalle tasolle.
Miltä sisäinen ESG-raportti voisi näyttää? Käytännössä kunkin yrityksen ESG-raportit heijastavat usein organisaation liiketoiminnan ominaispiirteitä ja omaa visuaalista ilmettä. Analytiikkatiimimme on rakentanut esimerkkejä, jotka havainnollistavat ESG-raportointia eri osa-alueilla (environmental, social, governance). Tutustu interaktiiviisiin esimerkkeihimme täällä: Tableau ja PowerBI
EU ja muuttuva kestävyysraportointi -webinaarimme järjestettiin lokakuussa 2022. Webinaarissa syvennyimme kestävyysraportointiin ja sen potentiaalisiin liiketoimintahyötyihin.
Kirjoittanut:
Mari Vesikivi, Senior Consultant & Hanna Lamula, Analytics Consultant