Miten tunnistaa tekoälyn hyödyt liiketoiminnassa? ”Tämän opettelun yli ei voi hypätä”

Missä tekoäly tuo liiketoiminnalle oikeasti hyötyä, ja mihin mahdollisuuksiin kannattaa tarttua ensimmäisenä? Knowit Next Online -webinaarissa Niina Haiminen ja Pekka Mikkola jakavat asiakastyöstä kertyneitä oppeja tekoälymahdollisuuksien tunnistamisesta ja priorisoinnista.

Lue, mistä merkityksellisten mahdollisuuksien etsiminen alkaa. Tallenteelta opit, miten lupaavimmat ideat tunnistetaan, priorisoidaan ja viedään kohti käytäntöä. Kiire? Hyppää artikkelin tiivistelmään →

Vieläkö tekoälyssä ehtii mukaan?

Tekoälyn nopea kehitys herättää monessa organisaatiossa saman kysymyksen: olemmeko jo jäljessä? Knowitin Head of Offering ja Principal Consultant Pekka Mikkola kuulee sen asiakkailta useammin kuin mitään muuta.

”Yleisin kysymys, kun jutellaan asiakasyritysten kanssa, on se, että ollaanko jo pudottu kelkasta. Tehdäänkö muualla enemmän? Meillä ei vielä olla kovin pitkällä. Vieläkö ehditään?”

Mikkolan mukaan ehtii. Juuri kukaan ei ole vielä kovin paljon pidemmällä, vaan organisaatiot ottavat ensimmäisiä askeleitaan ja opettelevat, mitä tekoäly voi tarkoittaa juuri niiden liiketoiminnalle.

”Tärkeintä on, että kun aloittaa, pääsee oppimaan ja löytämään niitä teitä eteenpäin. Ei kannata odotella, että tulee jotakin valmista, jonka voi ottaa käyttöön. Tämän opettelun yli ei voi hypätä.”

Head of Offering ja Principal Consultant Niina Haiminen nostaa esiin, että erot organisaatioiden välillä syntyvät muualla kuin pelkässä teknologiassa.

”Kaikilla on nyt samat työkalut käytössä. Teknologia on harvoin se pullonkaula. Ne, jotka osaavat ottaa tekoälytyökalut tehokkaasti käyttöön ja keksivät niille oikeat käyttökohteet, ovat niitä, jotka pärjäävät.”

Oikea tekoälymahdollisuus alkaa liiketoiminnan tarpeesta

Oikeiden käyttökohteiden löytäminen on vaikeampaa kuin työkalujen hankkiminen. Haimisen ja Mikkolan mukaan mahdollisuuksia kannattaa siksi etsiä liiketoiminnan tavoitteista ja ongelmista, ei teknologiasta.

”Jos lähdetään siitä, että tehdään tekoälyä, niin se ei tule onnistumaan. Lähdetään siitä, että ratkaistaan joku ongelma ja siinä voidaan käyttää tekoälyä apuna”, Haiminen sanoo.

Eikä ratkaisun tarvitse aina olla tekoälyä.

”Ongelman ratkaisemisessa voidaan käyttää jotain muutakin teknologista apua. Ei sen ole pakko olla tekoälyä. Monessa kohtaa tekoäly on se oikea tie, mutta se voi olla joku muu automaatio, ohjelmistorobotti tai liiketoimintasääntö”, Mikkola sanoo.

Lähtökohtana on siis se, mitä liiketoiminnassa halutaan saada aikaan: missä nykyisessä toiminnassa on kitkaa, mitä halutaan tehdä paremmin ja mitä voitaisiin tehdä kokonaan uudella tavalla.

Samaa teemaa Haiminen käsittelee myös blogissaan Tekoälyhankkeen onnistuminen määräytyy jo ennen sen käynnistymistä, jossa hän tarkastelee syitä siihen, miksi tekoälyhankkeet jäävät ilman tavoiteltua liiketoiminta-arvoa.

Webinaarin osallistujista 37 prosenttia näki tekoälyn suurimman potentiaalin sisäisten prosessien tehostamisessa. Haimisen mukaan se on suomalaisissa yrityksissä tyypillinen ja luonteva aloituskohta. Samalla katseen voi nostaa nykyisen toiminnan tehostamista pidemmälle.

”Nykyisten prosessien tehostamisesta voi aloittaa, mutta kiinnostavampaa on se, miten saadaan aikaan 10x tuottavuutta tai liikevaihtoa, kun luodaan jotain ihan uutta.”

Ideoita löytyy. Miten niistä tunnistetaan oikeat?

Kun organisaatio alkaa kartoittaa tekoälyn mahdollisuuksia, ideoiden vähyys on harvoin ongelma.

”Yleensä ihmisillä on paljon odotuksia ja ideoita. He ovat itse asiassa odottaneet, että yritys tuo heille mahdollisuuden, kanavan tai workshopin, jossa päästään keskustelemaan heidän ideastaan”, Mikkola sanoo.

Vaikeampi vaihe alkaa, kun kiinnostavia mahdollisuuksia on pöydällä useita. Mitkä niistä tuottavat liiketoiminnalle merkittävää arvoa? Mitä kannattaa edistää ensimmäisenä? Mitkä ideat ovat toteuttamiskelpoisia?

Ja hyvin nopeasti vastaan tulee data.

”Data nousee esiin joka kerta. Lähes jokainen merkittävä hanke tai idea-aihio palaa datan pariin: onko meillä dataa saatavilla ja onko meillä se riittävän laadukasta”, Mikkola sanoo.

Data auttaa rajaamaan sitä, mitkä mahdollisuudet ovat realistisia. Se on kuitenkin vasta yksi osa valintaa.

Katso Knowit Next Online: Valjasta tekoälyn potentiaali

Kun mahdollisuudet on tunnistettu, miten niistä päästään oikeisiin valintoihin ja konkreettiseen tekemiseen? Webinaarissa Niina Haiminen ja Pekka Mikkola avaavat vetämiensä AI Opportunity Workshopien kautta, miten AI-ideoita on käytännössä arvioitu ja priorisoitu erilaisissa organisaatioissa, mitä haasteita työssä on tullut vastaan ja mikä on auttanut pääsemään eteenpäin.

Katso webinaari: Valjasta tekoälyn potentiaali →

Tiivistelmä: mistä tekoälyn hyödyt liiketoiminnassa löytyvät?

• Tekoälyn hyödyt liiketoiminnassa löytyvät lähtemällä organisaation tavoitteista ja todellisista ongelmista yksittäisen teknologian sijaan.
• Organisaatiot ovat edelleen tekoälyn hyödyntämisen oppimispolulla, ja Haimisen ja Mikkolan mukaan teknologiaa olennaisempaa on oppia löytämään sille oikeat käyttökohteet.
• Prosessien tehostaminen on luonteva aloituskohta, mutta tekoälyn potentiaalia voi löytyä myös kokonaan uusista tavoista tuottaa arvoa.
• Kun tekoälyideoita on useita, keskeiseksi kysymykseksi nousevat niiden priorisointi ja toteutettavuus. Myös datan saatavuus ja laatu tulevat silloin nopeasti vastaan.
• Webinaarin Valjasta tekoälyn potentiaali tallenteella Haiminen ja Mikkola avaavat käytännössä, miten tekoälymahdollisuuksia tunnistetaan, arvioidaan ja viedään eteenpäin.