Miten teidän hyvinvointialueellanne keskustellaan jatkuvasta muutosjohtamisesta?

“Vain muutos on pysyvää”  totesi Herakleitos noin 2500 vuotta sitten. Samassa veneessä ollaan myös Suomessa hyvinvointialueilla. Milloin viimeksi teillä on käyty läpi muutosjohtamiseen liittyviä kysymyksiä, haasteita ja onnistumisia? 

Jatkuvan muutoksen sietämisestä hallittuun johtamiseen 

Lakimuutoksia näkyy horisontissa ja pelikenttä elää jatkuvasti. Ennen kuin edes hyvinvointialueiden pystytystä on ehditty saamaan kunnolla valmiiksi, pukataan seuraavia tuntuvia muutoksia. Tämä yhdistettynä jatkuviin kustannuspaineisiin ja kamppailuun resursseista ja osaajista... 

Tilanne ei ole helppo tai yksinkertainen, mutta mitä tiukempi tilanne sitä tärkeämpää on pitää perusasiat kunnossa ja katse pallossa. Perustehtäviin panostettu aika ja raha ei valu ikinä hukkaan. Jos teillä on tunne, että muutoksen vauhti luo haasteita organisaatiolle ja toiminnalle, ette ole yksin. Monessa organisaatiossa myös hyvinvointialueiden ulkopuolella nämä asiat nostavat verenpainetta ja aiheuttavat kitkaa toimintaan. 

Kysymyksiä, joita itse toivoisin käytävän läpi ylintä johtoa myöten tällä hetkellä hyvinvointialueilla: 

• Mihin kertyy meidän alueen osaamispääoma? Mitä tapahtuu esim. Pitkien poissaolojen alkaessa tai päättyessä? 

• Miten onnistumiset viestitään muille hyvinvointialueille ja toimittajille? Jääkö onnistuminen yksittäisen johtajan tai projektin sisäiseksi hiljaiseksi tiedoksi? 

• Miten onnistumisten dokumentaatio on hoidettu ja kuka siitä vastaa? Miten ja milloin mittarit on asetettu? Kuka pitää huolen vuosikellon mukaisesta toiminnasta? 

Kysymykset saattavat tuntua ensilukemisella yksinkertaisilta. Mutta todellisuus on se, että nämä kysymykset johtavat usein jopa kiusallisiin jatkokysymyksiin. Oma kokemus on, että dokumentaatiossa on jokaisessa organisaatiossa parannettavaa – eli myös mahdollisuuksia toiminnan kehittämiseen hyvin johdetuilla toimenpiteillä.  

Yhteistyössä on voimaa! 

Oleellista on käydä avointa keskustelua kaikkien sidosryhmien kanssa. Niin in-house yhtiöt, toiset HVA:t kuin IT-talot pyrkivät kaikki samaan lopputulokseen: järkevään resurssien käyttöön sekä toiminnan kehittämiseen. Se mikä luo eroja on jokaisen näkökulma tai painotus teknologioissa. Kysymyshän ei ole lopulta siitä, miten ratkaisu on toteutettu, kunhan edistystä ja kehitystä tapahtuu. 

Muutosjohtamisen näkökulmasta korostuu tietysti läpi organisaation ketteryys sekä työkalujen sopivuus jatkuvan muutoksen mukana pysymiseen.  

• Kenelle on jyvitetty muutosjohtamisen koordinointi ja vastuu?  

• Onko asiat viestitty läpi organisaation? 

Jos tämä kirjoitus sai aikaan positiivisia tai kiusallisia ajatuksia ollaan oikeiden asioiden äärellä. Isot kokonaisuudet liikkuvat oikeaan suuntaan aina parhaiten sopivan kokoisella joukolla eli yhteistyöllä.  

Samat kysymykset mielessä? Tavataan ATK-päivillä 

Olemme ATK-päivillä pohtimassa näitäkin asioita yhdessä kaikkien alan toimijoiden kanssa. Jos nämä asiat pyörivät teillä mielessä niin jutellaan. Tavoitteena on rakentaa yhdessä parempaa huomista ja aina vaan toimivampia keinoja ratkaista ongelmia.

SOTE ATK-Päivät 5.-7.5.2025, Jyväskylän Paviljonki. Löydät knowitlaiset ständiltä C313! 

Kirjoittaja: Vili Urpilainen (Client Executive) toimii Knowitilla julkisen puolen asiakasjohtajana. Vilillä on laaja kokemus julkishallinnon IT-hankkeista sekä ratkaisujen toimittamisesta. Yhteisen hyvän edistäminen mahdollistaa paremman ja kestävän huomisen meille kaikille!  

Haluatko jutella aiheesta lisää? 

Keskustellaan lisää LinkedInissä - verkostoidu Vilin kanssa tästä.