Internet on pullollaan varaston kierron ja riiton määrityksiä, mutta monesti niitä on hankala tulkita. Tässä blogikirjoituksessa käsittelemme varaston kierron ja riiton mittareita mahdollisimman yksinkertaisesti ja ymmärrettävästi.
Ajatellaan, että myyt kahvipaketteja. Olet vuoden aikana myynyt paketteja yhteensä 100 kpl. Kun katsot taaksepäin kuukauden lopun saldoja, huomaat, että keskimäärin sinulla on ollut 40 pakettia varastossa. Kuinka tästä lasketaan varaston kiertoaika ja varaston riitto?
Varaston kiertoaika, eli Inventory turnover (ITO), tarkoittaa sitä, kuinka monta kertaa varasto pyörähtää vuoden aikana. Kahvipakettiesimerkissä se tarkoittaa siis kuinka monta 40:n kahvipaketin settiä on mennyt vuodessa. Varaston kierto lasketaan seuraavalla tavalla:
Varaston kierto = Varaston kulutus vuoden aikana / varaston keskimääräinen saldo
Kahvipakettiesimerkissä varaston kierto on = 100 kpl / 40 kpl = 2.5. Toisin sanoen, olet myynyt varastoosi keskimäärin sidotun määrän kaksi ja puoli kertaa vuoden aikana.
Varaston riitto, eli Days-in-stock (DIS), tarkoittaa puolestaan sitä, kuinka monta päivää sinulla on varastoa suhteessa kulutukseen. Varaston riitto lasketaan seuraavalla tavalla:
Varaston riitto = Varaston keskimääräinen saldo / varaston kulutus vuoden aikana * 365 päivää
Kahvipakettiesimerkissä varaston riitto on = 40 kpl / 100 kpl * 365 päivää = 146 päivää. Sinulla on siis ollut keskimäärin 146:n päivän tarpeen verran kahvipaketteja odottamassa myyntiä. Varaston riitto ja kierto ovat linkissä toisiinsa seuraavasti: Varaston riitto = 365 / varaston kiertoaika eli varaston kiertoaika = 365 / varaston riitto.
Entä jos myytkin 10:tä eri kahvilaatua, jotka ovat arvoltaan ja paketin kooltaan erilaisia? Tällöin laskenta suoritetaan tyypillisesti euroissa kappaleiden sijaan. Summaat siis yhteen varaston keskimääräisen arvon ja suhteutat sitä hankinta-arvoiseen kulutukseen. Eli jos siis ostat kahvia hintaan 5e/paketti, ja myyt sitä 10e/paketti, myyntiarvoon suhteutetut tunnusluvut eivät ole parhaita mahdollisia, sillä varasto arvostetaan tyypillisesti hankinta-arvoon.
Aina et kuitenkaan saa muuta kuin myyntitilastoja, jolloin myös myyntiarvoiset kierto- ja riittoluvut voivat olla käyttökelpoisia. Voi myös olla perusteltua käyttää vuoden aikaista hankinta-arvoa raaka-ainevaraston lukujen laskentaan kulutuksen sijaan. Tämä tieto on parhaiten saatavissa tai tarpeen jos haluat nimenomaan ymmärtää varaston arvon suhteessa toimittajalta hankittuun arvoon.
Eri lukuja lasketaan käyttötarpeen mukaan. Yksittäiselle komponentille suhteessa tuotannon kulutukseen, hankintakategorialle suhteessa hankintoihin, koko yrityksen varastolle suhteessa liikevaihtoon. Mitä vain haluat seurata ja tehostaa. Tarpeen mukaan voidaan katsoa esimerkiksi nykyhetken varastoa, kolmen kuukauden keskiarvoa tai vuoden keskiarvoa. Joskus näemme myös tulevaan katsovia lukuja, eli suhteutetaan varaston arvoa ennusteeseen.
Varaston riitto ja kierto lasketaan suhteuttamalla varaston koko (tyypillisesti keskiarvo) varaston käyttöön tietyn ajanjakson aikana (yleensä annualisoituna).