Mitä tekoälypilotille tapahtuu, kun projekti päättyy?

Tekoälypilotti voi täyttää kaikki sille asetetut tavoitteet, mutta miten lupaavista tuloksista saadaan pysyvää hyötyä myös liiketoiminnalle? Se vaatii päätöksiä, joita ei kannata jättää projektin loppumetreille.

Kiire? Hyppää artikkelin tiivistelmään →

Kuvitteellinen, mutta monelle tuttu tilanne: pilotti päättyy perjantaina. Tulokset esitellään ja pullakahveilla kiitellään projektitiimiä, joka siirtyy seuraavaan tehtävään. Ratkaisu jää pyörimään, lisenssit maksetaan ja ohjausryhmän muistiossa lukee “jatketaan käyttöönottoa”. Kolme kuukautta myöhemmin kukaan ei seuraa käyttöastetta, eikä kukaan osaa sanoa, käyttääkö ratkaisua enää kukaan tai toimiiko se vielä.

Mitä jos pilotti onnistuu?

Huomaa, ettei pilotissa ollut mitään vikaa: se onnistui. Liiketoiminnassa huolena on usein pilottien epäonnistuminen. Niinkin joskus käy, ja epäonnistumisista kannattaa ottaa oppia seuraaviin yrityksiin. Tärkeämpi kysymys on kuitenkin toinen: entä jos pilotti onnistuu? Onko organisaatio valmis ottamaan ratkaisun haltuunsa?

Whartonin ja GBK Collectiven tuoreessa tutkimuksessa puolet yhdysvaltalaisista johtajista ja esihenkilöistä kertoo, että yli 50% viime vuoden tekoälypiloteista on edennyt tuotantoon tai laajaan käyttöön. Kymmenyksen mukaan osuus on jopa kolme neljäsosaa piloteista. [Wharton Human-AI Research & GBK Collective: The Adaptive Advantage: Who’s Winning with AI and How. Year Four Full Report, lokakuu 2026.]

Miten näitä lukuja voisi entisestään parantaa ja varmistaa etteivät tekoälypilotit jää hyllyyn pölyttymään?

Hiljainen hiipuminen: miksi käyttöönotto jää puolitiehen?

Hiipuminen on petollista, koska se ei näytä epäonnistumiselta. Mikään ei kaadu. Kukaan ei peru hanketta tai raportoi pieleen menneestä investoinnista. Näkyvä epäonnistuminen pakottaa reagoimaan, hiljainen hiipuminen ei. Ensin muutama käyttäjä palaa vanhaan työtapaan, sitten muutama lisää, ja lopulta tekoälyratkaisu on virallisesti olemassa mutta käytännössä unohdettu.

Pilottivaiheessa kaikki onnistumisen ainekset ovat helposti saatavilla: on projektipäällikkö, tavoitteet, aikataulu, budjetti ja innostunut tiimi. Projektin päätyttyä mikään näistä ei enää päde. Arki ei toimi projektin ehdoilla.

Kuka vie ratkaisua eteenpäin, kun projektipäällikkö on jo seuraavassa hankkeessa? Kenen työaikaa jatkokehitys vie? Kuka varmistaa, että käyttäjät oikeasti hyötyvät ratkaisusta?

Kolme asiaa, jotka ratkaisevat, jääkö tekoäly käyttöön

Hyvä uutinen on, että nämä ovat organisaation omia valintoja, ja ne voi tehdä jo ennen pilotin alkua. Usein ihmiset ja prosessit hidastavat kehitystä enemmän kuin teknologia. Varmista siis ainakin nämä kolme asiaa tekoälykehityksen rinnalla.

• Omistajuus ja resurssit toteutusprojektin jälkeen. Ratkaisulla on oltava taho, joka vastaa sen jatkosta, jotta se ei jää irralliseksi tekoälykokeiluksi vaan siirtyy jatkuvaan käyttöön.
• Käyttäjien osallistaminen suunnittelussa ja testauksessa. Kun käyttäjät kokevat ratkaisun omakseen ja heidän palautteeseensa vastataan, he ovat motivoituneita ottamaan tekoälyn osaksi arkea.
• Organisaatiotason johtaminen tekoäly huomioiden. Yhteinen strategia, pelisäännöt, mittarit, osaaminen ja teknologiavalinnat on laadittu tukemaan tekoälyn käyttöä.

Mitä nämä vaatimukset tarkoittavat käytännössä? Miten valinnat tehdään, kun aikaa ja resursseja on rajallisesti? Tästä puhumme webinaarissa.

Juurruta tekoäly liiketoimintaan – tule mukaan webinaariin

Marraskuun Knowit Next Online -webinaarissa 25.11. Hanna Grönqvist ja Niina Haiminen jakavat asiakastöistä opittua: mikä vie tekoälyratkaisun pilotista käytäntöön, mikä sitä tyypillisesti hidastaa ja miksi tekemisen johtaminen ei saa jäädä toteutusprojektin loppuraportin varaan.

Tilaisuus sopii CIO:ille, CTO:ille, CDO:ille sekä teknologia-, data- ja liiketoimintajohdolle, jotka haluavat siirtyä tekoälypiloteista organisaation arkea tukeviin kestäviin tekoälyratkaisuihin.

Tekoälypilotin saa onnistumaan projektin ehdoilla. Arjen ehdoilla onnistuminen on vaikeampaa.

Tiivistelmä: Mitä tapahtuu tekoälypilotin jälkeen

• Onnistunut tekoälypilotti ei vielä takaa liiketoimintahyötyjä. Ratkaisun käyttöönotto voi hiipua huomaamatta projektin päätyttyä.
• Pilotin jälkeinen aika vaatii päätöksiä jo projektin aikana. Ilman selkeää omistajuutta, resursseja ja käyttäjien osallistamista lupaavakin ratkaisu voi jäädä hyödyntämättä.
• Tekoälyn juurruttaminen edellyttää jatkuvaa johtamista. Yhteiset toimintatavat, mittarit ja osaaminen auttavat tekemään tekoälyratkaisuista pysyvän osan organisaation arkea.