Mitä jäi käteen Testing Assembly tapahtumasta?
Nyt on vuotuinen Testing Assembly tapahtuma takana. Osallistuin suurin odotuksin, olihan päätöspuheenvuoron pitäjänä suuresti ihailemani Pekka Hyysalo.
Edelleenkin hän tekee minuun suuren vaikutuksen, vaikka olen kuullut tarinan televisiosta ja lukenut lehdistä useasti. Tippa silmässä kuuntelin hänen puhettaan ja mietin että kuinka sitä muistaisikaan joka päivä olla kiitollinen siitä että oma elämä on loppujen lopuksi aika helppoa.
Ammatillisesti kiinnitin Pekan esityksessä huomiota kehokieleen ja ilmeisiin. Hänen vammansa takia puhe on monotonista eikä siinä ole juurikaan erilaisia vivahteita, mutta kuitenkin esityksen aikana puhujan eri fiilikset välittyvät ilmeiden ja kehonkielen avulla. Herätti miettimään, että näkyyköhän omissa esiintymisissä fiilikset samalla tapaa? Pystynkö asiakaskoulutuksissa peittämään tuntemuksia puheen alle vai paljastaako kehonkieli tai naaman ilmeet enemmän kuin uskonkaan?
Aamun ensimmäinen keynote-puheenvuoro oli taattua Janet Gregoryn laatua: selkeä, johdonmukainen ja mielenkiitoinen alusta loppuun. Kuulin häntä nyt kolmatta kertaa ja jälleen sai ammatillisesti uutta ajateltavaa. Kun vielä saisi nämä hyvät vinkit jalkautettua asiakkaillekin. Esimerkiksi kohta "Use real examples": vastaanottajan mielikuva voi olla hyvinkin erilainen kuin mitä juuri omasta mielestäsi kuvailit. Tämä tuli hyvin esille esityksen aikana tehdystä harjoituksesta, joka muuten toimi myös erittäin hyvänä aasinsiltana verkostoitumiseen vieressä istuvan ennalta tuntemattoman henkilön kanssa.
Janetin esitys korosti hienosti niitä asioita mihin ainakin itse usein törmään asiakkaan agile-projekteissa lievinä ongelmakohtina tai ehkä enempi väärinymmärryksinä siitä mitä agile on. Etenkin monitoimittaja-ympäristössä "whole team approach" helposti unohtuu ja yksittäinen virhe nähdään liikaa jonkun yksittäisen koodaajan virheenä tai testaajan stipluna. Seuraavalla kerralla kun tällainen tilanne tulee eteen, yritän muistaa Janetin esittämän tavan todeta että ”hei eiköhän KOKO tiimi yhdessä katsota mikä meni pieleen että tämä bugi pääsi tuotantoon”. Tämä on muuten yksi piirre mikä tekee Janetin esityksistä niin hyviä, hän eläytyy ja esittää hienosti tilanteita mitkä voisivat hyvin olla osa monen testaajan työpäivää.
Kolmas asia minkä haluan nostaa tästä puheenvuorosta esiin on "Don't over promise". Aivan liian usein asiakas luo kehitystiimille painetta ottaa työn alle enemmän kuin mitä tiimi pystyy tekemään. Ja kun meillä elää vahvana "asiakas on aina oikeassa" mentaliteetti, niin tiimi helposti tekee siten kuin asiakas pyytää. Voi kunpa saisin omatkin asiakkaani ymmärtämään että agilessa ei ole kyse nopeudesta. "Agile is not about speed, it's delivering quality and value to the customer".
Toki päivän aikana ehdin kuulemaan muutaman muunkin hyvän puheenvuoron.
Harri Paavola puhui siitä kuinka ohjelmistotestaus on jäämässä jalkoihin ja varmasti moni "manuaalitestaaja" pohtiikin omaa tulevaisuuttaan kun testausautomaatio valtaa alaa. Esityksen jälkeen tuli muuten hyvää keskustelua siitä kuinka automaatiotestit eivät ole mikään autuaaksi tekevä asia silloin kun niiden määrä kasvaa liian suureksi eikä ole resursseja ylläpitää kokoajan kasvavaa massaa testejä. Tämä on ehkä sellainen asia mitä kaikki eivät tule ottaneeksi huomioon siinä vaiheessa kun ollaan heivaamassa manuaalitestausta lähes kokonaan.
Vasco Duarte puhui aiheesta "No Estimates" ja esitti hyvän seitsemän kohdan listan aiheesta. (ks. kuva)
Lisäksi Vasco esitti erilaisia periaatteita, joista periaate #10 sopii hyvin niin työhön kuin arkeenkin: "The transformation starts with you". Syksyn synkkyys tekee tuloaan ja päätin ainakin yrittää noudattaa tätä periaatetta sekä ottaa esimerkkiä Pekka Hyysalosta, joka totesi: ”Everything that comes your way can be defeated”.