Matilda Tinakari kulki Solutivesta Cybercomin kautta Knowitille, lähti välillä muualle ja palasi lopulta takaisin. Mikä teki Knowit Solutions FLX:stä sopivan paikan juuri nyt?
Kuka olet ja mitä teet työksesi?
Matilda Tinakari. Olen analytics engineer, ja teen datan mallinnusta ja analytiikkaa.
Olit aiemmin Knowitilla Solutiven ja Cybercomin taustaisessa organisaatiossa, mutta lähdit välillä muualle. Mikä sai sinut palaamaan takaisin?
Tykkään siitä, että organisaatio on pieni ja saa tehdä itsenäisesti. Isommissa firmoissa omaan ympäristöön ei pysty vaikuttamaan samalla tavalla kuin pienessä. Vaihdoin aikanaan vielä pienempään paikkaan, mutta sekin ostettiin. Lopulta sain keskittyä yhä vähemmän siihen, missä olen parhaimmillani, eli kehittämiseen.
Sitten satuin sanomaan vanhoille Knowit-kollegoille, että haluaisin vain löytää hyvän projektin ja keskittyä siihen. Seuraavana päivänä kuulin, että heillä voisi olla minulle kiinnostava projekti – eikä mennyt montaa päivää, kun kirjoitin jo sopparin.
Mikä sai sinut kiinnostumaan FLXistä?
FLXissä vakuutti heti se, että en tarvitse peräänkatsomista. Pakolliset keskustelut, tavoitteet ja prosessit tuntuvat pakkopullalta.
FLXissä parasta on se, että saa keskittyä projektiin. Kaiken muun ylimääräisen voi unohtaa. Saan olla asiakkaalla oikeasti osa tiimiä, ja identifioidun siihen paljon paremmin. Nyt keskityn siihen, missä olen hyvä, eikä tarvitse stressata mistään turhasta.
Millainen projekti saa sinut innostumaan heti?
Vaativa mutta realistinen projekti, jossa on käytössä hyvät teknologiat. Periaatteessa saman asian voisi tehdä monella eri teknologialla, mutta jos saan valita, minulla on kyllä omat suosikit: dbt ja Tableau.
Pidän projekteista, joissa pääsee pyörittämään dataa itse alusta asti ja rakentamaan asiat fiksusti. Tärkeää on myös ketteryys ja se, että sidosryhmät ovat sitoutuneita ja yhteinen suunta on selvä.
Parhaimmillaan saan vain tavoitteen ja vastuun siitä, että se toteutuu – ja saan itse päättää, miten sinne päästään raakadatasta asti. Siinä tarvitaan luottamusta omaan tekemiseen.
Mikä tekee FLX-konsultin?
FLX ei ole paras paikka sellaiselle, joka tarvitsee paljon ohjausta. Kokemus ei kuitenkaan ole vain vuosia, vaan osaamisen syvyyttä ja kykyä omaksua nopeasti uutta. Sen huomaa, kun kokemusta kertyy: projekteja, organisaatioita ja erilaisia ihmisiä, joiden kanssa on tehnyt töitä.
Tässä työssä pitää olla kehittämisen ja konsultoinnin mindset. Et tuo projektiin vain työkapasiteettia, vaan myös näkemystä siitä, miten asiat kannattaa tehdä.
Olen ollut kohta 15 vuotta konsulttina, mutta silti on paljon opittavaa ja erilaisia projekteja edessä. Tähän kasvetaan kokemuksen kautta – mitään ohituskaistaa ei ole.
Mistä pienestä hetkestä töissä tulee hyvä fiilis?
Lähipäivät asiakkaalla. Sovitut aamukahvit ja tiimilounaat. Ja ne hetket, kun syntyy spontaanisti keskusteluja tyyliin: oletko muuten tehnyt tällaista?
Millainen olet kollegana – jos kysyttäisiin tiimikavereilta?
Minulla on osaamista, ja autan mielelläni ja selitän asioita. Olen aika mentoroiva.
Moni on myös sanonut, että olen aika suorasukainen. Jos jokin on mielestäni väärin, sanon sen ääneen ja yritän tehdä sille jotain.
Jos joku miettii FLXille hakemista juuri nyt, mitä sanoisit hänelle?
Jos luottaa omaan osaamiseensa, suosittelen. Ja pitää löytyä myös luottoa siihen, että osaamiselle löytyy seuraava projekti ja hyvä paikka.
Samalla kannattaa miettiä, kuinka tottunut on olemaan vastuussa omasta tekemisestään. Kun kukaan ei katso perään, pystytkö silti tekemään työsi parhaalla mahdollisella tavalla – vai oletko ehkä uran vaiheessa, jossa tarvitset vielä enemmän yhteistä tukea ja inspiraatiota?
Miten FLX-joustavuus näkyy sinulle arjessa?
Teen aika perinteisesti kasista neljään, ja siinä ajassa saa hyvin annettua itsestään kaiken tarvittavan. Ei tarvitse ylikuormittaa itseään, vaan energiaa voi käyttää siihen, mikä tuntuu tärkeältä.
Tämä työ kannustaa myös suunnittelemaan omaa tekemistä vähän yrittäjähenkisesti. Kun ymmärtää, miten laskutus vaikuttaa omaan palkkaan ja mitä se tarkoittaa esimerkiksi lomien tai sairauspoissaolojen kannalta, oppii myös optimoimaan omaa työtään eri tavalla kuin perinteisessä kuukausipalkkamallissa.
Mistä saat energiaa vapaa-ajalla, kun työpäivä loppuu?
Se, että saa hallita omaa kalenteriaan, helpottaa paljon lapsiperhearjessa. Perhereissut ja ihan arjen jutut, kuten se, että voi lähteä hakemaan lapsen päiväkodista ilman säätöä.
Teen työpäivän yleensä täysillä neljään asti, ja sitten läppäri menee kiinni. Sen jälkeen ei jää mitään roikkumaan eikä stressaamaan. Arvostan myös sitä vapautta, että päivän aikana voi käydä vaikka ulkona tai salilla ja ottaa sen osaksi päivää. Siitä tulee yllättävän paljon energiaa.
Millaista muutosta haluaisit nähdä alalla?
Haluaisin nähdä alalla enemmän naisia. Oman kokemukseni mukaan naisilla on usein vahvempi huijarisyndrooma. Ajatellaan helposti, ettei osata tarpeeksi, eikä siksi hakeuduta syvempiin teknisiin rooleihin. Toivoisin enemmän rohkeutta ja vähemmän perfektionismia.
Toivoisin myös, että naisia ei stereotyyppisesti ohjattaisi hallinnollisiin projektipäällikkö- tai muihin vastaaviin rooleihin tai ylimääräisiin nakkeihin, vaan annettaisiin heidän olla ja kehittyä kovina osaajina.
Jos voisit antaa urasi alkuvaiheen itsellesi yhden neuvon, mikä se olisi?
En tekisi oikeastaan mitään toisin. Alusta asti on tullut hyviä mahdollisuuksia, ja olen pystynyt tarttumaan niihin. Luontevasti olen myös pystynyt suuntaamaan tekemistäni niin, että siitä on tullut omannäköistä.
Sanoisin nuoremmalle itselleni: luota. Tämä menee hyvin.
