Tiesitkö, että internetin hiilijalanjälki on jo suurempi kuin esimerkiksi lentoliikenteen ja kasvaa jatkuvasti. Tästä huolimatta hiilijalanjäljen huomioimisesta verkkopalvelujen suunnittelussa ei vielä ole puhuttu paljoakaan.
Internetin osuus kaikista päästöistä on tällä hetkellä noin 3,7 prosenttia[1]. Jos internet olisi valtio on arvioitu, että vuonna 2025 sitä enemmän päästöjä aiheuttaisivat vain Kiina, Intia ja Yhdysvallat[2].
Iso osa internetiin liittyvistä päästöistä liittyy toki käytettyyn energiaan – pyöriikö esimerkiksi palvelinsalit ja loppukäyttäjän päätelaitteet fossiilisella vai uusiutuvalla energialla. Lisäksi isossa roolissa on se kuinka energiatehokkaita palvelinsalit, verkkoinfrastruktuuri ja päätelaitteet ovat.
Oma osuutensa tässä kaikessa on myös digitaalisten palvelujen suunnittelulla ja toteutuksella. Jo suunnitteluvaiheessa voidaan tehdä valintoja, joiden avulla palvelusta saadaan vähäpäästöisempi. Käytännössä tämä tarkoittaa pitkälti sitä, että suunnittelussa pyritään ratkaisuihin, joiden avulla varmistetaan se, että palvelusta ei tule liian raskas ladata ja että käyttäjä löytää etsimänsä tiedon nopeasti.
Mitä on hyvä ottaa huomioon suunnittelussa?
Seuraavassa muutamia konkreettisia asioita, joiden huomioimisella suunnitteluvaiheessa pystytään vähentämään digitaalisen palvelun energiankulutusta.
- Kestävät suunnitteluratkaisut
Suunnittelussa on aina hyvä pyrkiä ratkaisuihin, joilla on hyvät mahdollisuudet pysyä toimivina ja relevantteina pitkään. Laadukkaalla suunnittelulla pystytään pidentämään digitaalisten palveluiden elinkaarta. Digitaalisten palveluiden suunnittelu ja tuotanto vaatii paljon työvoimaa ja energiaa, minkä takia palvelujen elinkaaren kesto on tärkeää. Aina on hyvä myös kyseenalaistaa – onko suunniteltavalle palvelulle aito tarve, jotta sen tekeminen ylipäätään on perusteltua?
- Lyhyet käyttäjäpolut
Tämä on toki aina suunnittelun lähtökohta. Käyttäjän halutaan löytävän palvelusta etsimänsä mahdollisimman nopeasti ja mahdollisimman vähillä klikkauksilla. Panostamalla riittävästi informaatioarkkitehtuuriin ja hyvin suunniteltuihin käyttäjäpolkuihin saavutetaan tyytyväisiä asiakkaita – ja bonuksena myös ympäristö kiittää.
- Kuvien harkittu käyttö
Suurin osa verkkosivustojen tiedostokoosta aiheutuu kuvista. Sivustot ilman kuvia ovat toki helposti tylsiä ja haluttu viesti tai mielikuva tuskin välittyy toivotusti. Kuvien käytölle on hyvä kuitenkin olla aina peruste. Varsinkin jos olet laittamassa sivustollesi kuvapankista hankittua geneeristä kuvaa kuvittamaan sivua ilman että se tarjoaa mitään lisäarvoa, mieti uudestaan.
Tärkeää toki on myös se, että kuvat ovat hyvin optimoitu, mikäli julkaisujärjestelmä ei sitä automaattisesti tee.
Kuvitusten ja ikonien osalta energiatehokkain ratkaisu on usein SVG-formaatti. Myös pelkästään CSS-tyyleillä saatetaan päästä toivottuun lopputulokseen ja jälleen ilmasto kiittää.
- Väreillä on väliä
Tummien värien näyttäminen vaatii näytöiltä vähemmän energiaa kuin kirkkaat värit. Esimerkiksi suosiota kasvattaneiden tummataustaisten ”dark modejen” käyttö ei ole hyväksi vain loppukäyttäjän parempien yöunien näkökulmasta, mutta se on myös ekologisempaa.
OLED-näyttöjen, jotka valaisevat näytöllä jokaiseen pikselin erikseen, suosion kasvaessa on värivalinnoilla yhä enemmän merkitystä. Tiesitkö esimerkiksi, että OLED-näytöillä siniset pikselit kuluttavat 25 prosenttia enemmän energiaa verrattuna punaisiin ja vihreisiin pikseleihin[3].
Erot eri värien energiankulutuksessa ei toki ole syy olla noudattamatta brändiohjeistuksia, mutta jos ohjeistuksesta löytyy esimerkiksi useita tukivärejä, voi niistä valita sen vähemmän energiaa kuluttavan. Värien käytössä on tärkeää toki huomioida myös riittävät kontrastit, jotta palvelut ovat saavutettavia.
- Fontit lisäävät ladattavaa datamäärää
Erikseen ladattavat fontit kasvattavat sivujen tiedostokokoa. Jos fontteja ja eri leikkauksia ladataan useampia, kasvaa ladattavan datan määrä. Lähtökohtaisesti fonttivalinnoissa olisi hyvä suosia niin sanottuja ”web safe” -fontteja kuten Arial tai Verdana, joita ei tarvitse erikseen ladata, mutta usein on perusteltua käyttää lisäksi ladattavia fontteja, jotta palvelu on asiakkaan brändin mukainen ja visuaalisesta ilmeestä saadaan toivotunlainen. Suosituista fonttipalveluista Adobe Typekitin kautta ladattavat fontit painavat keskimäärin 11kb ja Google Web Fontsin kautta 28kb[4].
- Videot ja animaatiot vaativat kaistaa
Videot ovat usein se eniten kaistaa kuluttava osa ladattavasta sivusta. Varsinkin videot, jotka lähtevät pyörimään automaattisesti käyttäjän tultua sivulle, saattavat aiheuttaa suuren datamäärän.
Jos video ladataan kolmannen osapuolen palvelusta kuten YouTubesta tai Vimeosta, on ratkaisevaa se, kuinka ekologisesti kyseinen palvelu pyörii. YouTube kertoo käyttävänsä 100 % uusiutuvaa energiaa[5].
Animaatioissa kannattaa suosia mahdollisuuksien mukaan SVG-animaatioita, GIF-animaatioille puolestaan kannattaa sanoa jyrkkä ei.
- Sisällön hakukoneoptimointi
Löytääkö käyttäjä helposti hakemansa sisällön hakukoneiden kautta? Mikäli näin ei tapahdu, käyttäjällä kuluu enemmän aikaa tiedon etsimiseen ja näin käyttäjän hermojen lisäksi kuluu turhaa energiaa. Sisällön hakukoneoptimointi ei siis vain takaa parempaa sijoitusta hakukoneissa, mutta on myös ekologista.
Teknisellä toteutuksella iso rooli
Teknisellä arkkitehtuurilla ja toteutuksella on toki myös ratkaiseva merkitys verkkopalvelun energiatehokkuuteen. Kuinka optimoitua koodi on, käytetäänkö toteutuksessa esimerkiksi frameworkia, jossa on palvelun kannalta paljon turhia ominaisuuksia ja niin edelleen.
Olemme Knowit Experiencessa panostaneet viime aikoina paljon Jamstack-arkkitehtuuriin, jonka avulla pystytään energiatehokkuutta lisäämään huomattavasti. Jamstack-sivustot latautuvat nopeammin kuin ehdit sanomaan kissa ja niitä on helppo skaalata suurillekin kävijämäärille ilman että palvelinkapasiteettia pitää kasvattaa. Todellinen win-win –tilanne, sekä käyttäjien että ympäristön näkökulmasta.
Jamstack-sivustojen nopeus ja energiatehokkuus johtuu siitä, että Jamstack-arkkitehtuurissa yksittäinen sivu rakennetaan vain kerran ja se voidaan tarjoilla vaikka miljoonille käyttäjille sen sijaan että sivu rakennetaan jokaiselle käyttäjälle erikseen.
Olemme käyttäneet Jamstack-arkkitehtuuria menestyksekkäästi esimerkiksi Technopoliksen ja Alma Talentin sivustouudistuksissa. Käy testaamassa kuinka nopeasti sivustot latautuvat, vaikka aiheuttavat lähtökohtaisesti pienemmän hiilijalanjäljen.
Viitteet:
[1] Climatecare.org 2021, https://www.climatecare.org/resources/news/infographic-carbon-footprint-internet/
[2] Internet Health Report 2018, https://internethealthreport.org/2018/the-internet-uses-more-electricity-than/
[3] Sustainablewebdesign.org, https://sustainablewebdesign.org/has-the-color-palette-prioritized-colors-that-used-less-energy-on-oled-screens/
[4] Mightybytes.com 2021, https://www.mightybytes.com/blog/sustainability-web-fonts/
[5] YouTube, https://www.youtube.com/howyoutubeworks/progress-impact/sustainability/