Blog | Knowit

Kuinka paljon yrityksesi toimintakyvystä on muiden varassa?

Kirjoittanut Antti Alsela | Oct 2, 2026, 10:19:32 AM

Yritysten kasvu ja tehokkuus rakentuvat yhä enemmän teknologioiden, kumppaneiden ja ekosysteemien varaan. Samalla myös liiketoiminnan toimintakyky ulottuu oman organisaation rajojen ulkopuolelle. Knowitin CCO Antti Alsela avaa, miksi riippuvuuksien ymmärtämisestä ja riittävän kontrollin säilyttämisestä on tullut yritysjohdon kysymys.

”Viimeiset 20 vuotta yrityksiä on kannustettu rakentamaan verkostoja, ulkoistamaan, hyödyntämään pilvipalveluita ja keskittymään omaan ydinosaamiseensa. Se on ollut oikea strategia. Samalla jokainen tehokkuutta tuonut päätös on luonut uuden riippuvuuden. Nyt pitäisi ymmärtää, mitä luovutamme muiden hallittavaksi ja mitä vaikutuksia sillä on omaan toimintakykyymme”, Alsela sanoo.

Oman organisaation tunteminen ei enää riitä

Moderni liiketoiminta rakentuu ekosysteemeissä. Pilvipalvelut, ohjelmistotoimittajat, datalähteet, tekoälymallit ja kumppanit muodostavat kokonaisuuden, jonka avulla yritykset pystyvät toimimaan ja uudistumaan.

Tekoäly tekee kehityksestä entistä näkyvämpää. Kun organisaatio ottaa esimerkiksi tekoälyagentin osaksi liiketoimintaprosessia, yksittäisen ratkaisun taustalla voi olla pitkä ketju malleja, dataa, integraatioita, ohjelmistoja ja infrastruktuuria. Mitä kriittisemmäksi ratkaisu muuttuu, sitä tärkeämpää on ymmärtää myös sen taustalla olevat riippuvuudet.

”Kun organisaatio tottuu siihen, että tekoäly tai agentti hoitaa tietyn asian, siitä tulee osa normaalia toimintaa. Sen taustalla on kuitenkin pitkä ketju erilaisia komponentteja. Jos jokin niistä ei ole käytettävissä, myös se asia, jonka olemme tottuneet saamaan tekoälyltä, voi pysähtyä”, Alsela kuvaa.

Riippuvuudet nousivat esiin myös Knowitin Verianilla teettämässä digitaalisen resilienssin tutkimuksessa. Ruotsin yksityisen sektorin vastaajista 54 prosenttia arvioi toimittajariippuvuuksien vaikuttavan digitaaliseen resilienssiinsä melko tai erittäin paljon. Samalla 34 prosenttia ei osannut arvioida, onko heidän tärkeimmillä toimittajillaan riittävä digitaalinen resilienssi.

”Johto voi tuntea oman organisaationsa toimintakyvyn hyvin. Mutta tunteeko se koko liiketoimintansa toimintakyvyn? Ne eivät enää ole sama asia, jos kriittinen toiminta rakentuu kokonaisen ekosysteemin varaan.”


Kaikkea ei tarvitse hallita itse

Riippuvuuksien vähentäminen minimiin ei ole Alselan mukaan realistinen eikä tavoiteltava ratkaisu. Ekosysteemit mahdollistavat sen, että yritykset saavat käyttöönsä osaamista, teknologiaa ja kapasiteettia ilman, että kaikkea tarvitsee rakentaa itse.

Alselan mukaan olennaista on tunnistaa, missä kontrollia tarvitaan.

”Kaikkea ei voi eikä kannata kontrolloida itse. Olennaista on tietää, missä ne hallintapisteet ovat. Mistä olemme riippuvaisia? Mitkä kyvykkyydet ovat liiketoiminnalle niin kriittisiä, että niille tarvitaan vaihtoehtoja? Ja miten päätöksenteko toimii, jos jotain odottamatonta tapahtuu?”

Kontrolli tarkoittaa tällöin näkyvyyttä kriittisiin riippuvuuksiin, vaihtoehtoja niiden hallintaan ja kykyä tehdä päätöksiä tilanteessa, jossa normaali toimintamalli ei enää toimi. Hyvin rakennettu ekosysteemi voi toimia myös turvaverkkona, jos vaihtoehdot ja vastuut on mietitty etukäteen.

Suunnitelma ei vielä tarkoita toimintakykyä

Digitaalinen resilienssi näkyy jo ruotsalaisyritysten johdon agendalla. Tutkimuksessa 53 prosenttia yksityisen sektorin vastaajista kertoo aiheen olevan johdon korkealla prioriteetilla. Vain 45 prosenttia kokee kuitenkin olevansa melko tai erittäin varma organisaationsa kyvystä selvitä suuresta digitaalisesta kriisistä ilman pitkäaikaisia vaikutuksia ydintoimintaan.

Alselan mielestä kiinnostava kysymys on, kuinka hyvin organisaation kokema varmuus vastaa todellista toimintakykyä.

”Meillä voi olla tunne siitä, että asia on hallussa. Mutta vasta kun tehdään harjoitus tai jotain oikeasti tapahtuu, nähdään, miten päätöksenteko toimii. Onko olemassa muutakin kuin suunnitelma? Kuka tekee päätökset, mitkä vaihtoehdot ovat oikeasti käytettävissä ja kuinka nopeasti organisaatio pystyy toimimaan?”

Tutkimuksessa vain 28 prosenttia yksityisen sektorin vastaajista kertoo harjoittelevansa digitaalisiin häiriöihin varautumista jatkuvasti ja järjestelmällisesti.

Jos digitaalisen palvelun häiriö vaikuttaa tuotantoon, myyntiin, asiakaspalveluun tai muuhun ydintoimintaan, kysymys ulottuu teknologian toimintavarmuutta pidemmälle. Kyse on liiketoiminnan jatkuvuudesta ja organisaation kyvystä tehdä päätöksiä.

Toimintakyky antaa tilaa uudistua

Riippuvuuksien hallinnan tarkoituksena ei ole tehdä yrityksestä mahdollisimman varovaista.

Pilvi, tekoäly ja kumppaniekosysteemit tarjoavat yrityksille enemmän teknologista kapasiteettia ja osaamista kuin koskaan aikaisemmin. Samalla suuri osa samoista teknologisista rakennuspalikoista on myös kilpailijoiden saatavilla.

”Rahalla saa tänä päivänä valtavan määrän laskentatehoa, uusimmat kielimallit ja teknologioita, jotka vielä jokin aika sitten olivat vain harvojen saatavilla. Ei enää voi erottautua vain sillä, että käytössä on uusin malli tai parempi pilvialusta. Samat palikat ovat muidenkin saatavilla”, Alsela sanoo.

Erottautuminen syntyy siis yhä enemmän siitä, miten teknologiaa pystytään hyödyntämään. Tunnistaako organisaatio kriittiset riippuvuutensa? Pystyykö se muuttamaan toimintatapaansa olosuhteiden muuttuessa? Säilyykö päätöksentekokyky myös häiriötilanteessa?

”Kasvu syntyy ekosysteemeissä. Olennaista on, että niitä pystytään hyödyntämään ilman, että samalla menetetään kyky tehdä omia päätöksiä ja toimia muutoksessa”, Alsela kiteyttää.

Tästä syystä digitaalista toimintakykyä ei Alselan mukaan voi jättää yksin teknologiaorganisaation vastuulle.

”Teknologia muuttuu, toimittajat muuttuvat ja uusia riippuvuuksia syntyy koko ajan. Johdon tehtävä on varmistaa, että organisaatio pystyy silti tekemään päätöksiä, mukautumaan ja jatkamaan toimintaansa. Digitaalinen toimintakyky on johtamiskysymys.”

Kuva: Antti Alsela, CCO, Knowit

Knowit Next: Toimintakyky epävarmuuden aikakaudella

Knowit Next 2026 kokoaa 4.11. Helsinkiin liiketoiminta- ja teknologiajohtoa keskustelemaan siitä, miten organisaatiot säilyttävät toimintakykynsä ja uudistuvat epävarmuuden keskellä. Antti Alsela jatkaa artikkelin teemaa keynote-puheenvuorossaan ”Miten hyödynnät ekosysteemejä ilman että menetät hallinnan”.

Tutkimuksesta

Ready for the unexpected? -tutkimus käsittelee ruotsalaisten organisaatioiden digitaalista resilienssiä. Tutkimuksen toteutti Verian yhteistyössä Geelmuyden Kiesen ja Knowitin kanssa Knowitin toimeksiannosta. Tutkimukseen osallistui 206 yksityisen sektorin C-level-johtajaa ja 62 julkisen sektorin johtajaa Ruotsissa. Aineisto kerättiin 8.–25.4.2026.

Haluatko jutella aiheesta lisää?

Ota yhteyttä, kun haluat kartoittaa, mistä organisaationne toimintakyky oikeasti riippuu ja miten kriittiset riippuvuudet saadaan hallintaan.