Huomioi näkökenttämme rakenne näkymien suunnittelussa
Vaikka lukiessa fokusoimme katseemme tarkannäön alueelle eli keskelle näkökenttää, yleensä kiinnitämme huomiota myös näkökentän ääreisalueilla tapahtuviin asioihin.
Kuvittele ajavasti autoa: katsot tiiviisti tietä ja edellä ajavia, välillä vilkaiset peiliin. Vaikka katseesi on kiinnittynyt tuohon edessä olevaan maisemaan, havaitset pientareella tapahtuvan liikkeen ja havahdut katsomaan onko tien yli tulossa hirvi. Nyt käytit ääreisnäköä, joka ei ole yhtä tarkka kuin näkökentän keskialue, mutta on herkistynyt havaitsemaan liikkeen, vilkkuvat valot tms. Ääreisnäkö ei ole hyvä erottamaan värejä.
Samaa ääreisnäkökentän herkkyyttä muutoksen havaitsemiseen hyödyntävät animoidut mainosbannerit erilaisilla sivustoilla. Aivomme on ”ohjelmoitu” havaitsemaan ne emmekä voi välttyä kiinnittämästä niihin huomioita, vaikka ymmärrämmekin niiden olevan mainoksia. Ne tuovat näkökentän äärialuille ärsykkeitä, jotka huomaamme ja jotka tällä tavoin häiritsevät keskittymistämme näkökentän keskipisteessä olevaan sisältöön.
Jos siis haluat auttaa palvelussa kävijän keskittymään ydinsanomaan, rauhoita sivujen äärialueet ylenmääräiseltä liikkeeltä. Sijoita asiat, jotka vaativat tarkkuutta, keskelle, ei näkymän äärialueille. Jos haluat käyttäjän katsovan videon, laita se keskelle sivua, ei äärilaitaan, jossa se jää ”meteliksi”.
Vinkki: käyttäjänauhoitteiden avulla voit seurata miten käyttäjien huomio liikkuu sivun sisällä. Vaikka silmänliikkeitä et voikaan nähdä, voit ainakin desktop-käytön tallenteissa havaita miten käyttäjät tiedostamattaan tutkivat sivua hiirtä liikuttamalla. Mitä osia sivusta käyttäjät näyttävät tutkivan? Täydennä seurantaa kerryttämällä kuumakarttoja sivun vierittämisestä ja klikkauksista.
Kirjoittaja Outi Aramo on pitkän linjan käyttäjätutkimus-, web-analytiikka- ja digitaalisen markkinoinnin asiantuntija. Parhaillaan Knowit Experience tiimissä Helsingissä. Blogi on neljäs osa konversio-optimoinnin käytännön vinkkeihin keskittyvää blogisarjaa.
