Liiketoimintajohtajan on tärkeä ymmärtää, että pelkästään tekoäly- ja digityökalut eivät pysty ratkaisemaan kaikkia asiakkaiden ongelmia. Onnistuminen vaatii rohkeita päätöksiä ja keskittymistä valikoituihin, korkeimman potentiaalin osa-alueisiin.
Viimeistään aiemman artikkelin luettuasi tiedät, että teollisuusalan tulevaisuuden menestyjä tekee rohkeita päätöksiä nyt – digitaalinen liiketoiminta on uusi “must” rikastamassa vanhoja malleja. Onnistuminen ei kuitenkaan synny liimaamalla digitalisaatiotarraa koneen kylkeen, vaan ajattelutapojen, toimintamallien ja liiketoimintastrategian muutoksesta.
Mieleesi saattoi jäädä kysymys, miten muutoksen voi käytännössä toteuttaa? Ja mehän kerromme.
Laadukas digitaalinen palvelu vaatii panostusta, mutta suurin kustannus syntyy huonosti suunnitelluista ratkaisuista, jotka eivät tuota arvoa. Vältä hukkainvestoinnit keskittymällä ensin siihen, mikä todella ratkaisee asiakkaan ongelman.
Älä rakenna kaikkea kerralla, vaan testaa nopeasti, mikä toimii ja mikä ei – eli perinteisistä teollisuuden toimintatavoista on uskallettava irrottautua ja työkalupakkiin kannattaa ottaa ohjelmistokehityksestä tuttu ketterä lähestymistapa.
Ketteryyden perustavia elementtejä ovat nopeat kokeilut ja nopean palautteen kautta kehittäminen, joiden avulla voit varmistaa, että kehittämäsi ratkaisu vastaa käyttäjien vaatimuksia. Lisäksi tarvitset asiakkaita, jotka ovat valmiita osallistumaan kehitettävän palvelun pilottiprojekteihin ja antamaan rehellistä palautetta.
Vasta, kun ratkaisu on validoitu ja sen tuottama arvo todistettu, voit lähteä skaalamaan. Seuraavaksi käymme läpi yleiset askeleet palvelun kehittämisessä.
Asiakkaiden todellisten tarpeiden selvittäminen alkaa yksinkertaisella askeleella: kysymällä suoraan heiltä. Kyse ei tietenkään ole kuulumisten vaihtamisesta, vaan systemaattisesta tutkimuksesta, sisältäen esimerkiksi syvähaastatteluita, joissa selvität asiakkaan tarpeet ja vision tulevaisuudesta. Yhtä tärkeää on kuunnella oman tiimisi jäseniä, kuten myyjiä ja teknistä tukea, jotka keskustelevat asiakkaidesi kanssa päivittäin. He ovat etulinjassa kuulemassa asiakkaiden haasteista ja tarpeista.
Jotta keräämäsi asiakasymmärrys on parasta mahdollista, kannattaa sidosryhmien haastatteluissa hyödyntää erilaisia tiedonkeruun menetelmiä. Näin voit varmistaa tai sulkea pois palvelusi suunnitteluun vaikuttavia oletuksia, jolloin keskityt suunnittelussa faktoihin ja oikean ongelman ratkaisemiseen. Oikean ongelman ratkaisemisella tarkoitamme sitä, että et suunnittele ratkaisuja silkasta ilosta, vaan luot ratkaisuja, joita asiakkaat aidosti arvostavat ja jotka tuovat liiketoimintahyötyjä.
Digitaalisen palvelun kehittäminen kannattaa aloittaa tunnistamalla arvon kannalta kriittisimmät osat. Näitä ovat yleensä palvelun uusimmat ja riskialttiimmat elementit, kuten tekoälymallit tai uudet palvelukonseptit – ne, joiden varaan koko ratkaisu rakentuu. Jos nämä eivät toimi, ei luonnollisesti koko palvelulla ole liiketoiminnallista arvoa.
Sen sijaan, että hajautat kehitystyön liian laajalle, ensin on tärkeää keskittyä olennaiseen ja testata ratkaisevat osat. Kun olet tunnistanut tärkeimmän, voit siirtyä palvelun kriittisimpien osien testaamiseen pienimmän julkaisukelpoisen tuotteen (Minimum Viable Product, MVP) avulla. MVP:n avulla varmistat, että keskeiset osat toimivat ennen kuin sitoudut koko ratkaisun laajamittaiseen kehittämiseen. MVP:n toteutuksen voit tehdä yhteistyössä esimerkiksi pilottiryhmän kanssa, joka koostuu palvelustasi kiinnostuneista asiakkaista ja on valmis osallistumaan kehittämiseen.
Tässä vaiheessa on myös kriittistä arvioida, onko ratkaisu aidosti järkevä ja arvokas, eli tarkoituksenmukainen. Jos kehitystyö osoittaa, että alkuperäinen suunta ei ole toimiva, rohkein ja fiksuin päätös voi olla suunnan muuttaminen tai kehityksen keskeyttäminen ennen kuin resursseja käytetään hukkaan. Panosta siihen, mikä luo todellista arvoa – ja uskalla luopua siitä, mikä ei.
Kun olet tunnistanut asiakkaan ongelman ja validoinut arvoa luovat tekijät, ota seuraavaksi käyttöön digitaalisten palveluiden kehittämisessä yleinen rakentamisen, mittaamisen ja oppimisen malli: Aseta mitattavat tavoitteet ja käytä asiakaspalautetta sekä analytiikkaa saadaksesi dataa tuloksista. Opi niin onnistumisista kuin epäonnistumisista ja rakenna seuraava iteraatio hyödyntäen kaikkea siihen mennessä saatua tietoa.
Rakentamisen, mittaamisen ja oppimisen periaatetta tulisi soveltaa kaikille palvelukonseptin osille, eikä vain tekoälyominaisuuksille. Tämä prosessi on paras tehdä pienellä määrällä pilottiasiakkaita, jotka eivät pelkää ominaisuuksien muuttamista. Iteratiivisella prosessilla varmistat, että palvelustasi tulee paras mahdollinen. Sillä voit myös löytää uusia mahdollisuuksia, jotka ovat olleet tuntemattomia palvelua suunnitellessa.
Kun olet tunnistanut ratkaisun tuottaman arvon ja hionut palvelun iteratiivisen palautteen ja parannusten avulla, seuraavaksi on aika skaalata. Tässä vaiheessa pääset keskittymään esimerkiksi digitaalisen infrastruktuurin optimointiin lisääntyvää käyttäjien määrää varten, kattavan data-analytiikan käyttöönottoon ja asiakaskokemuksen parantamiseen. Näin voit esimerkiksi viedä palvelun uusille markkinoille ja räätälöidä sitä eri asiakassegmenteille ja konetyypeille. Kehitystyö jatkuu iteratiivisesti, jotta palvelusi pysyy kilpailukykyisenä ja täyttää jatkuvasti muuttuvat asiakastarpeet.
Siinäpä se – kun aloitat asiakaslähtöisesti, keskityt olennaisiin asioihin ja teet joustavasti muutoksia käyttäjien palautteen pohjalta, saat aikaan toimivan ratkaisun.
Kun haluat aloittaa digitaalisen palvelun kehittämisen esimerkiksi teollisuuden kalustolle, aloita liiketoiminta- ja tuotteistamissuunnitelmasta. Kun tunnistat oikean liiketoiminnan ongelman, omaksut innovatiivisen kehittämisen kulttuurin ja sitoutat olennaiset henkilöt osaksi prosessia, on sinulla parhaat mahdollisuudet onnistua ja tehdä kannattavia investointeja.
Yksin ei tietenkään tarvitse yrittää – olemme erityisasiantuntija teollisuusalan vaativien ympäristöjen digitaalisten ratkaisujen muotoilussa ja kehittämisessä. Mikäli haluat keskustella aiheesta lisää, ota vain yhteyttä!
Kirjoittajat: Minna Lumiluoto & Mikko Kursula
Minna Lumiluoto (Lead Service Designer) vastaa Knowit Solutionsin muotoilupalveluista ja osaamisen kehityksestä. Minnan intohimo on parantaa yhteiskunnan tehokkuutta ja luoda kaikkia palvelevia, käytännöllisiä ja eettisiä digitaalisia ratkaisuja.
Mikko Kursula (Lead Data Scientist) toimii Knowitilla tekoälyyn keskittyvän tarjooman vastuuhenkilönä. Mikko haluaa murtaa tekoälyyn liittyvää salaperäisyyttä ja tehdä älykkäitä AI-ratkaisuja, jotka tuottavat liiketoimintahyötyjä, tehostavat toimintaa ja helpottavat jokapäiväistä työtä.
Ota meihin yhteyttä lomakkeen kautta, tai verkostoidu kanssamme LinkedInissä. Autamme sinua mielellämme kohti fiksuja ja kestäviä digitaalisia ratkaisuja!