Ketterän kehittämisen 12 onnen avainta ja kuusi sudenkuoppaa

Uusi blogisarja avaa ketterän tekemisen taustalla olevaa kahtatoista periaatetta. Käymme sarjassa läpi 12 onnen avainta ja vastapainoksi kuusi sudenkuoppaa, joihin organisaatiot usein kompastuvat ketterässä kehittämisessä.

Tuotteita ja palveluita on kehitetty vuosien saatossa monella tavalla. Melkein kaksi vuosikymmentä on jo kulunut Ketterän julistuksen -julkaisusta (2001), ja suurin hypetys asian ympärillä on jo karissut. State of Agile 2018 -tutkimuksen mukaan yli 90 % vastaajista käyttää ketteriä menetelmiä jossakin laajuudessa.  Kolmannes vastaajista on käyttänyt ketteriä menetelmiä kauemmin kuin viisi vuotta, ja noin kolmannes on aloittanut siirtymiseen ketteriin menetelmiin alle kaksi vuotta sitten.

Miksi ketterä kehitys?

Yritykset ovat ketterän kehityksen omaksumisessa hyvinkin eri vaiheissa. Nopeus, millä yritykset onnistuvat muutosta edistämään vaihtelee tutkimuksen mukaan paljon. Yli 80 % vastaajista kertoo, että heidän matkansa ketteryyteen on vasta käynnissä ja kypsyystasossa on parannettavaa (Agile Maturity). Lisäksi edelleen on paljon yrityksiä, jotka vasta ovat aloittamassa siirtymistä ketteriin toimintamalleihin. Siis älä huolestu, jos yrityksenne on tässä tilanteessa. Ette ole missään nimessä yksin aloittamassa uutta polkua.

Ketterää kehitystä tarvitaan, koska maailma ja liiketoimintaympäristö ovat muuttuneet. Asiakkaat odottavat yhä parempia tuotteita nopeammin ja laadukkaammin. Jos yrityksesi ei tähän kykene, joku toinen tulee tarjoamaan, mitä asiakkaat haluavat.

Tutkimuksen mukaan viisi keskeisintä tekijää ketterien menetelmien käyttöönottoon ovat seuraavat asiat: 

1. Halutaan nopeuttaa softan toimitusta (75%)
2. Halutaan kehittää kyvykkyyttä vastata muuttuviin vaatimuksiin (64 %)
3. Halutaan nostaa tuottavuutta (55%)
4. Halutaan parantaa liiketoiminnan ja tuotekehityksen yhdenmukaisuutta (49%)
5. Halutaan kehittää softan laatua (46 %)

Jokaisella yrityksellä ja yksilöllä on omat lähtökohdat ja tavoitteet liiketoiminnassa. Sen vuoksi on aina tärkeätä miettiä oman yrityksen tai tiimin näkökulmasta, minkä takia ketterään kehittämiseen ylipäätänsä lähdetään ja miten sitä laajennetaan ajan myötä.

Ketterä Manifesto

Ketterän ohjelmistokehityksen julistus kuuluu seuraavalla tavalla:

Löydämme parempia tapoja tehdä ohjelmistokehitystä, kun teemme sitä itse ja autamme muita siinä. Kokemuksemme perusteella arvostamme:

• Yksilöitä ja kanssakäymistä enemmän kuin menetelmiä ja työkaluja
• Toimivaa ohjelmistoa enemmän kuin kattavaa dokumentaatiota
• Asiakasyhteistyötä enemmän kuin sopimusneuvotteluja
• Vastaamista muutokseen enemmän kuin pitäytymistä suunnitelmassa
• Jälkimmäisilläkin asioilla on arvoa, mutta arvostamme ensiksi mainittuja enemmän.
  
  

Usein yritysten aloittaessa siirtymistä ketteriin toimintamalleihin julistus luetaan ilman oikealla olevia asioita ja päädytään korostamaan liikaa vain vasemmanpuoleisia asioita. Se ei suinkaan ole tarkoitus. Ketteryys ei ole villin lännen -tyylistä suunnittelematonta paukutusta tai täydellistä vapautta, joka ei tuota asiakkaalle lisäarvoa.

Ketteryys on enemmänkin toimintamalli kuin projekti, joka alkaa ja päättyy.  Aina on jotain kehitettävää, joten valmista ei tule missään vaiheessa. Toiminnan ketteröittäminen on loputon matka, jonka tavoitteena on löytää aina vain parempia tapoja palvella asiakasta. 

Yksi tapa olisikin lähteä pohtimaan, miten ketteryyden periaatteita saataisiin parhaiten yrityksen ja tiimien käyttöön.

Ketteryyden periaatteet ovat seuraavat:

1. Tärkein tavoitteemme on tyydyttää asiakas toimittamalla tämän tarpeet täyttäviä versioita ohjelmistosta aikaisessa vaiheessa ja säännöllisesti.
2. Otamme vastaan muuttuvat vaatimukset myös kehityksen myöhäisessä vaiheessa. Ketterät menetelmät hyödyntävät muutosta asiakkaan kilpailukyvyn edistämiseksi.
3. Toimitamme versioita toimivasta ohjelmistosta säännöllisesti, parin viikon tai kuukauden välein, ja suosimme lyhyempää aikaväliä.
4. Liiketoiminnan edustajien ja ohjelmistokehittäjien tulee työskennellä yhdessä päivittäin koko projektin ajan.
5. Rakennamme projektit motivoituneiden yksilöiden ympärille.
   Annamme heille puitteet ja tuen, jonka he tarvitsevat ja luotamme siihen, että he saavat työn tehtyä.
6. Tehokkain ja toimivin tapa tiedon välittämiseksi kehitystiimille ja tiimin jäsenten kesken on kasvokkain käytävä keskustelu.
7. Toimiva ohjelmisto on edistymisen ensisijainen mittari.
8. Ketterät menetelmät kannustavat kestävään toimintatapaan. Hankkeen omistajien, kehittäjien ja ohjelmiston käyttäjien tulisi pystyä ylläpitämään työtahtinsa hamaan tulevaisuuteen.
9. Teknisen laadun ja ohjelmiston hyvän rakenteen jatkuva huomiointi edesauttaa ketteryyttä.
10. Yksinkertaisuus - tekemättä jätettävän työn maksimointi - on oleellista.
11. Parhaat arkkitehtuurit, vaatimukset ja suunnitelmat syntyvät itseorganisoituvissa tiimeissä.
12. Tiimi tarkastelee säännöllisesti, kuinka parantaa tehokkuuttaan, ja mukauttaa toimintaansa sen mukaisesti.

Tervetuloa seuraamaan miten ketterän tekemisen taustalla olevia kahtatoista periaatetta voidaan käytännössä toteuttaa.  Käsittelemme blogisarjassa myös miten yritys voi välttää kuusi yleisintä sudenkuoppaa ketteryyden tiellä.