Hyvinvointi + tuloksellisuus = kestävän työelämän yhtälö

Miltä hyvä työ tuntuu? Tämä kysymys nousee yhä useammin esiin, kun työelämä elää jatkuvassa muutoksessa. Epävarmat ajat, teknologinen murros ja kasvavat vaatimukset haastavat sekä yksilöitä että organisaatioita. Samalla on kuitenkin nähtävissä myös positiivisia merkkejä, kun keskustelu on alkanut siirtyä pois pelkästä tehokkuudesta kohti kestävyyttä ja inhimillisempää tapaa tehdä työtä. 

Hyvinvointi ja tuloksellisuus nähdään edelleen liian usein toistensa vastakohtina, vaikka todellisuudessa ne kietoutuvat hyvinkin tiiviisti yhteen. Ilman hyvinvointia ei synny kestävää suorituskykyä, ja ilman selkeää suuntaa hyvinvointi jää helposti irralliseksi tavoitteeksi arjen paineiden keskellä. Miten siis rakennetaan työtä, joka tuottaa tuloksia ja tuntuu samalla hyvältä - ei vain hetkellisesti, vaan myös pitkällä aikavälillä?

Arvot ohjaavat päätöksiä

Monessa organisaatiossa arvot löytyvät seinältä tai intrasta, mutta niiden todellinen merkitys mitataan arjessa. Ne näkyvät siinä, mihin aika ja huomio käytetään, miten ihmiset kohdataan ja millaisia päätöksiä tehdään silloin, kun tilanne on haastava.

Kestävä työelämä rakentuu läpinäkyvyydestä ja rohkeudesta. Se ei synny yksittäisistä tempauksista, vaan johdonmukaisista valinnoista ja sitoutumisesta, erityisesti silloin, kun olisi houkuttelevaa oikaista tai valita helpompi tie.

Luottamus on työelämän perusta

Itseohjautuvuudesta ja joustavuudesta puhutaan paljon. Arjessa ja käytönnön työelämässä nämä eivät ole rakenteita tai prosesseja, vaan seurauksia luottamuksesta. Toimivassa työyhteisössä ihmisille annetaan vastuuta ja vapautta, ja samalla heiltä odotetaan halua toimia asiakkaan ja yhteisön parhaaksi. Tämä edellyttää organisaatiolta yhteisiä pelisääntöjä ja vahvaa psykologista turvallisuutta - tunnetta siitä, että kysyä saa ja apua on lupa pyytää.

Perusperiaatteet ovat usein yllättävän yksinkertaisia:

• Jos et tiedä, otat selvää
• Jos huolettaa, pyydät apua

Luottamus ei tarkoita johtamisen puutetta. Päinvastoin: se vaatii selkeää suuntaa, avointa viestintää ja jatkuvaa vuoropuhelua.

Kun johtaminen kiristyy, työn imu katoaa

Paineen kasvaessa monessa organisaatiossa reagoidaan kiristämällä ruuvia. Mittareita tarkennetaan ja lisätään samalla kun prioriteetit hämärtyvät. Seurauksena ihmiset oppivat selviytymään arjesta, mutta mahdollisuus onnistua ja innostua työstä kapenee.

Teknologia voi parhaimmillaan vapauttaa aikaa ja tehostaa tekemistä merkittävästi, tekoälyratkaisuista puhumattakaan. Vapautunut aika kuitenkin täyttyy nopeasti uusilla odotuksilla ja kuorma palaa entistä raskaampana, jos tietoinen johtaminen uupuu.

Kestävämpi vaihtoehto on hyödyntää teknologian tuoma hyöty ja vapautunut aika harkitusti, ja investoida sinne, mistä hyötyvät sekä työntekijät että liiketoiminta, kuten:

• Työn laadun parantamiseen
• Oppimiseen ja kehittymiseen
• Palautumisen ja jaksamisen huomiointiin

Inhimillinen johtaminen on fiksu liiketoimintapäätös

Inhimillisessä johtamisessa vaikeat asiat nostetaan esiin ajoissa ja palautetta annetaan rakentavasti. Johtamisen ytimessä on kyky selkeyttää suuntaa, sekä priorisoida ja rajata tekemistä. Kun fokus on kirkas ja työmäärä kohtuullinen, ihmiset pystyvät keskittymään olennaiseen ja onnistumaan työssään. Tämä vahvistaa työn imua ja näkyy suoraan työn laadussa ja tuloksissa.

Hyvinvointi ei siis ole tuloksellisuuden vastakohta, vaan sen ehdoton edellytys - erityisesti tietotyössä.

Kestävän työn kolme perusasiaa

Monimutkaisessa työelämässä ratkaisut palautuvat usein yllättävän yksinkertaisiin perusasioihin:

1. Selkeys – tiedämme, mitä teemme ja miksi.
2. Kohtuullisuus – kaikkea ei tarvitse tehdä koko ajan täydellisesti; riittävän hyvä riittää.
3. Inhimillisyys – muistamme, että työ tehdään ihmisten ehdoilla.

Kestävä työelämä huomioi myös sen, että elämä on muutakin kuin työ, ja juuri siksi työ voi olla merkityksellistä ja vaikuttavaa.

Kohtaamiset ratkaisevat

Ajankohtaisessa työelämäkeskustelussa korostuvat etenkin teknologia, tehokkuus ja muutoskyky. Silti työn todellinen kokemus rakentuu edelleen kohtaamisista: arjen keskusteluista toimiston käytävillä, kuulluksi tulemisesta, ihmisten välisestä luottamuksesta ja positiivisesta ilmapiiristä.

Mitä kaikki tämä tarkoittaa käytännössä?

Kohti kestävämpää työelämää voidaan edetä pienin, konkreettisin askelin:

• Selkeytetään suunta ja prioriteetit - kaikkea ei tarvitse tehdä.
• Pidetään huolta työmäärän kohtuullisuudesta, ei mitata vain suoritteita.
• Käytetään teknologian ja tekoälyn vapauttama aika viisaasti: laatuun, oppimiseen ja palautumiseen.
• Pidetään vaikeat keskustelut ajoissa ja kohdataan ihmiset ihmisinä.
  

Hyvä työ ei synny sattumalta. Se on seurausta tietoisista valinnoista - juuri niistä, joilla rakennetaan kestävää työelämää nyt ja tulevaisuudessa.