Miltä hyvä työ tuntuu? Tämä kysymys nousee yhä useammin esiin, kun työelämä elää jatkuvassa muutoksessa. Epävarmat ajat, teknologinen murros ja kasvavat vaatimukset haastavat sekä yksilöitä että organisaatioita. Samalla on kuitenkin nähtävissä myös positiivisia merkkejä, kun keskustelu on alkanut siirtyä pois pelkästä tehokkuudesta kohti kestävyyttä ja inhimillisempää tapaa tehdä työtä.
Monessa organisaatiossa arvot löytyvät seinältä tai intrasta, mutta niiden todellinen merkitys mitataan arjessa. Ne näkyvät siinä, mihin aika ja huomio käytetään, miten ihmiset kohdataan ja millaisia päätöksiä tehdään silloin, kun tilanne on haastava.
Kestävä työelämä rakentuu läpinäkyvyydestä ja rohkeudesta. Se ei synny yksittäisistä tempauksista, vaan johdonmukaisista valinnoista ja sitoutumisesta, erityisesti silloin, kun olisi houkuttelevaa oikaista tai valita helpompi tie.
Itseohjautuvuudesta ja joustavuudesta puhutaan paljon. Arjessa ja käytönnön työelämässä nämä eivät ole rakenteita tai prosesseja, vaan seurauksia luottamuksesta. Toimivassa työyhteisössä ihmisille annetaan vastuuta ja vapautta, ja samalla heiltä odotetaan halua toimia asiakkaan ja yhteisön parhaaksi. Tämä edellyttää organisaatiolta yhteisiä pelisääntöjä ja vahvaa psykologista turvallisuutta - tunnetta siitä, että kysyä saa ja apua on lupa pyytää.
Luottamus ei tarkoita johtamisen puutetta. Päinvastoin: se vaatii selkeää suuntaa, avointa viestintää ja jatkuvaa vuoropuhelua.
Paineen kasvaessa monessa organisaatiossa reagoidaan kiristämällä ruuvia. Mittareita tarkennetaan ja lisätään samalla kun prioriteetit hämärtyvät. Seurauksena ihmiset oppivat selviytymään arjesta, mutta mahdollisuus onnistua ja innostua työstä kapenee.
Teknologia voi parhaimmillaan vapauttaa aikaa ja tehostaa tekemistä merkittävästi, tekoälyratkaisuista puhumattakaan. Vapautunut aika kuitenkin täyttyy nopeasti uusilla odotuksilla ja kuorma palaa entistä raskaampana, jos tietoinen johtaminen uupuu.
Kestävämpi vaihtoehto on hyödyntää teknologian tuoma hyöty ja vapautunut aika harkitusti, ja investoida sinne, mistä hyötyvät sekä työntekijät että liiketoiminta, kuten:
Inhimillisessä johtamisessa vaikeat asiat nostetaan esiin ajoissa ja palautetta annetaan rakentavasti. Johtamisen ytimessä on kyky selkeyttää suuntaa, sekä priorisoida ja rajata tekemistä. Kun fokus on kirkas ja työmäärä kohtuullinen, ihmiset pystyvät keskittymään olennaiseen ja onnistumaan työssään. Tämä vahvistaa työn imua ja näkyy suoraan työn laadussa ja tuloksissa.
Hyvinvointi ei siis ole tuloksellisuuden vastakohta, vaan sen ehdoton edellytys - erityisesti tietotyössä.
Monimutkaisessa työelämässä ratkaisut palautuvat usein yllättävän yksinkertaisiin perusasioihin:
Kestävä työelämä huomioi myös sen, että elämä on muutakin kuin työ, ja juuri siksi työ voi olla merkityksellistä ja vaikuttavaa.
Ajankohtaisessa työelämäkeskustelussa korostuvat etenkin teknologia, tehokkuus ja muutoskyky. Silti työn todellinen kokemus rakentuu edelleen kohtaamisista: arjen keskusteluista toimiston käytävillä, kuulluksi tulemisesta, ihmisten välisestä luottamuksesta ja positiivisesta ilmapiiristä.
Kohti kestävämpää työelämää voidaan edetä pienin, konkreettisin askelin:
Hyvä työ ei synny sattumalta. Se on seurausta tietoisista valinnoista - juuri niistä, joilla rakennetaan kestävää työelämää nyt ja tulevaisuudessa.