Verkkopalvelun hiilijalanjälkeen vaikuttaa iso määrä eri tekijöitä. Yksinkertaistaen voi sanoa, että mitä paremmin optimoitu verkkopalvelu on, sitä vähemmän se myös kuluttaa energiaa. Palvelinratkaisulla on myös iso merkitys yhtälössä.
Suurin osa internetissä liikkuvasta datasta ja hiilijalanjäljestä aiheutuu videoiden katselusta YouTuben tai Netflixin kaltaisten palveluiden kautta.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että yritysten verkkosivustojen, asiointipalveluiden tai verkkokauppojen hiilijalanjälki olisi merkityksetön.
Tässä blogissa avataan verkkopalvelun ekologisuuteen vaikuttavia tekijöitä ja miten hiilijalanjälkeä voi pyrkiä minimoimaan teknisillä ratkaisuilla. Samaa aihetta on pohdittu digitaalisten palveluiden suunnittelun näkökulmasta aiemmassa kirjoituksessa.
Kuvat, videot ja animaatiot syövät kaistaa
Aalto-yliopiston tuoreen suomalaisia verkkosivuja analysoineen tutkimuksen mukaan yli 50% sivustojen aiheuttamasta datan määrästä on kuvia. Ei ole kovin epätavallista törmätä vieläkin sivustoihin, joissa etusivulla saattaa olla usean megatavun painoisia kuvia tai videoita.
Vaikka et tekisi palveluusi muita toimenpiteitä, suosittelemme, että vähintäänkin varmistat, että sivustollasi käytettävät kuvat ovat hyvin optimoituja jo etukäteen, ellei nykyinen palvelusi skaalaa ja pakkaa niitä automaattisesti oikeaan kokoon. Tässä toisesta blogistamme konkreettinen esimerkki siitä miten Optimizelylla voi jakaa päätelaitekohtaisesti optimoituja kuvia.
Kuvien formaattiin kannattaa myös kiinnittää huomiota. Verkkosivustoilla yleisimmät formaatit ovat JPG ja PNG. JPG soveltuu pakkausalgoritminsa ansiosta valokuvien esittämiseen huomattavasti PNG:ta paremmin. Kuvanlaadussa eroa ei useimmissa tapauksissa käytännössä huomaa, mutta JPG:na tallennettu valokuva on tiedostokooltaan merkittävästi PNG:ta pienikokoisempi. PNG:t edut tulevat puolestaan esiin silloin, kun esitettävä kuva sisältää tasaisia pintoja ja selkeitä geometrisia muotoja. PNG-formaatti mahdollistaa myös kuvan osittaisen läpinäkyvyyden.
Uusi WebP-formaatti on hyvä vaihtoehto JPG:lle. Se on tehokkaimmin pakattu kuvaformaatti verkkokäyttöön, mutta kaikki vanhat selaimet eivät tue sitä.
Jos sivustollasi käytetään videoita, koeta välttää ratkaisuja, joissa video pyörii automaattisesti. Jos video ladataan kolmannen osapuolen palvelusta, kuten YouTubesta tai Vimeosta, on ratkaisevaa se, kuinka ekologisesti kyseinen palvelu pyörii. YouTube kertoo käyttävänsä 100 % uusiutuvaa energiaa.
Animaatioissa kannattaa suosia mahdollisuuksien mukaan SVG-animaatioita, meemeistä tutuille GIF-animaatioille puolestaan kannattaa sanoa jyrkkä ei.
Palvelinratkaisun valinnalla iso merkitys
Hostingin ja siihen liittyvien palvelujen valinta on digipalvelun aiheuttamien päästöjen osalta ratkaisevassa roolissa. Tässä oleellisia kysymyksiä ovat esimerkiksi seuraavat:
Lazy loading lataa sisältöä vain tarpeeseen
Hyvä keino säästää käyttäjän hermoja ja kutistaa verkkopalvelun hiilijalanjälkeä on ns. lazy loading -toiminnallisuus. Sen sijaan että koko sivu ladataan kerralla, lazy loading mahdollistaa sisällön lataamisen sitä mukaa kun käyttäjä etenee sivulla. Tämä on erityisen kannatettavaa sivuilla, joissa samassa näkymässä tarjotaan paljon sisältöä. Lazy loading parantaa yleensä käyttökokemusta, kun sivusta tulee nopeammin interaktiivinen.
Staattiset sivut mahdollistavat nopeat latausajat
Muodostamalla sivuista staattisia sen sijaan että jokaisella sivulatauksella tieto haettaisiin selaimeen julkaisujärjestelmästä, on sivuista mahdollista tehdä huomattavasti nopeammin latautuvia ja siten myös energiatehokkaampia. Tämä onnistuu esimerkiksi Jamstack-arkkitehtuurin avulla, jota olemme käyttäneet menestyksekkäästi esimerkiksi rakentamissamme Technopoliksen, eQ Toimitilojen ja Alma Talentin verkkopalveluissa.
Staattisena latautuvien sivujen etuna on myös skaalautuvuus. Jamstack-arkkitehtuurissa yksittäinen sivu rakennetaan vain kerran ja se voidaan tarjoilla vaikka miljoonille käyttäjille sen sijaan että sivu rakennetaan jokaiselle käyttäjälle erikseen. Tämä mahdollistaa pienemmän palvelinkapasiteetin ja sitä kautta vähemmän energiankulutusta.
Botit syövät kaistaa
Arvioiden mukaan internetin trafiikista jopa 40 % aiheutuu erilaisista boteista. Suurin osa bottien liikenteestä on ”hyviä botteja”, joita ovat esimerkiksi hakukoneisiin tai sivustojen monitorointiin liittyvät botit. ”Pahojen bottien” osuus bottiliikenteestä on arvioiden mukaan 27,7 % josta suuri osa pystytään sulkemaan pois tehokkaalla palomuurilla.
Botteja varten voi esimerkiksi tehdä ratkaisun, jossa niille tarjotaan vain pienet placeholder-kuvat isojen kuvien sijaan. Näin bottien viemää kaistanleveyttä tiedonsiirrossa voidaan saada vähennettyä yhdellä toimenpiteellä huomattavasti.
Seuranta- ja mainostagit rasittavat jokaisella sivulatauksella
Kolmansien osapuolien erilaiset seuranta- ja mainostagit saattavat kuormittaa paljon, koska ne ladataan yleensä jokaisella sivulatauksella erikseen. Tämän takia on hyvä varmistua siitä, että sivustolla käytetään vain sellaisia tageja, jotka ovat oikeasti tarpeellisia.
Ohjelmointikielellä on väliä
Ohjelmointikielistä jokaisella on erilainen energiankulutus. Portugalin Universidade do Minho -yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan vähiten energiaa kuluttavat kielet ovat C, Rust ja C++, kun taas energiaintensiivisimpiä ovat Perl, Python ja Ruby. Suosituimmat kielet, kuten JavaScript ja PHP, eivät ole kovin säästeliäitä energiankulutuksen suhteen, mikä on tietysti iso haaste, kun niitä käytetään paljon nykyaikaisilla verkkosivustoilla.
Käytännössä nykyaikaisen verkkosivuston rakentaminen täysin ilman JavaScriptia ei ole mahdollista, joten huomio kannattaa ennemmin kääntää JavaScriptin optimointiin ja siihen, olisiko joitakin toiminnallisuuksia järkevämpää tehdä ilman JavaScriptiä.
Koodia voi aina optimoida
Koodin optimointiin kannattaa aina panostaa. Esimerkiksi Google tarjoaa PageSpeed Insights -palvelun ja Lighthouse-laajennuksen Chromeen, jotka analysoivat sivun suorituskykyä ja antavat hyviä ehdotuksia siitä missä osa-alueissa sivuston front-end koodia voisi virtaviivaistaa.
Koodissa yleensä käytetään esimerkiksi välilyöntejä ja kommentteja, jotka helpottavat ihmistä, joka lukee koodia, vaikka ne ovat tietokoneelle turhia. Tästä syystä on tärkeää, että tuotantoon vietävä koodi on aina ensin pakattu pakkaustyökalulla koneille optimoiduksi versioksi.
Myös erilaisten frameworkien ja koodikirjastojen käyttäminen on suosittua ja kustannustehokasta. Palvelussa tarvittavia ominaisuuksia voidaan saada valmiina sen sijaan että ne koodattaisiin alusta lähtien itse. Haittapuolena on kuitenkin se, että mukana tulee myös paljon ominaisuuksia, joita ei tarvita, mutta ne ladataan frameworkin mukana jokaiselle käyttäjälle.
Verkkosivustojen hiilijalanjälkilaskurit
Verkosta löytyy jo useampia hiilijalanjälkilaskureita, kuten Website Carbon Calculator, Ecograder ja EcoPing, jotka laskevat arvion verkkosivuston hiilijalanjäljestä. Laskureiden luotettavuus ei ole kuitenkaan vielä korkealla tasolla ja niiden tuloksia voi pitää enintään suuntaa antavina. Tälläkin saralla kehitys tulee oletettavasti ottamaan tulevina vuosina harppauksia, kun kiinnostus digipalveluiden hiilijalanjäljen minimoimiseen lisääntyy.
Onko organisaatiossasi jo kiinnitetty huomiota verkkopalveluiden hiilijalanjälkeen?
Meiltä on mahdollista saada palvelukehitystä, jossa ekologisuus huomioidaan kaikessa tekemisessä digistrategiasta suunnitteluun ja tekniseen toteutukseen. Meiltä voit myös tilata nykyisen verkkopalvelusi ekologisuuden auditoinnin, joka antaa sinulle käsityksen nykytilasta sekä saat käytännön kehitysehdotuksia, miten palvelusi ekologisuutta voi parantaa kustannustehokkaasti.
Jätä yhteystietosi alla olevalla lomakkeella jos haluat kuulla aiheesta lisää: