Lohkoketjuteknologia voi muuttaa tavan, jolla muodostamme luottamussuhteita, ja siten se voi vaikuttaa siihen, miten käsittelemme sopimuksia, kauppaa ja omistussuhteita. Tammikuussa 2018 voimaan tulevan EU:n uuden maksudirektiivin myötä monista nykyisistä suuryrityksistä tulee erittäin haavoittuvaisia tälle uudelle teknologialle.
Pankkien, rahoitusalan, meklareiden ja monien yritysten on ajateltava uudella tavalla. Lohkoketju mahdollistaa uuden luottamustilan, joka korvaa auktoriteetit. Tämä teknologia voi muuttaa tavan, jolla muodostamme luottamussuhteita, ja siten se voi vaikuttaa siihen, miten käsittelemme sopimuksia, kauppaa ja omistussuhteita.
Pankki- ja rahoitusalan toimijoita uhkaavat nyt pienyritykset, jotka käyttävät mullistavaa lohkoketjuteknologiaa. Lohkoketjuteknologia tunnetaan parhaiten digitaalivaluutta bitcoinista, joka on jo pakottanut keskuspankit eri puolilla maailmaa omaksumaan uusia ajattelutapoja. J.P. Morgan, Goldman Sachs ja 40 muuta suurta kansainvälistä rahoitusalan toimijaa ovat hiljattain ryhtyneet yhteistyössä selvittämään lohkoketjuteknologian mahdollisuuksia ja uhkia.
Ajattele, että aikoisit ostaa asunnon tuntemattomalta henkilöltä. Olette laatineet kauppasopimuksen ja konsultoineet kolmatta osapuolta, joka leimaa ja arkistoi oman kappaleensa sopimuksesta. Jos myöhemmin tulee esiin väärennetty sopimus, jossa myyjä edelleen esittää asuntoa koskevia vaatimuksia, kolmas osapuoli voi hakea arkistosta oman kappaleensa ja ratkaista kiistan. Tämä kuitenkin edellyttää, että kolmannella osapuolella on riittävästi uskottavuutta molempien osapuolten luottamusta varten. Asuntokauppaesimerkissä tällä kolmannella osapuolella on valtion myöntämät valtuudet, mutta muissa tapauksissa se on luonut luottamuksensa vakavuuden ja taloudellisen painoarvon perusteella.
Ajattele nyt, että tämä kolmas osapuoli ei ole yksittäinen toimija vaan vapaaehtoisista koostuva komitea, joka maksusta allekirjoittaa asiakirjoja ja arkistoi niitä suureen yhteisarkistoon. Jos kauppasopimuksesta myöhemmin ilmenee erimielisyyttä, voitte verrata omia kappaleitanne yhteisarkistoon tallennettuun kappaleeseen. Jos oma kappaleesi on identtinen sen kanssa, jonka 962 vapaaehtoista on allekirjoittanut, myyjän on vaikea väittää asiakirjaasi väärennökseksi. Tämä tuo sinulle kohtuullisen hyvän turvan ilman valtion valtuuttamaa takaajaa, pankkia tai notaaria.
Takaaja, joka mahdollistaa turvallisen transaktion, ei siis enää ole pelkkä yksittäinen arvovaltainen toimija. Takaaja on nyt ryhmä toimijoita. Yksinään heillä ei olisi riittävää painoarvoa, mutta yhdessä he muodostavat suuren luottamuksen. Näin voidaan luoda luottamustila ilman, että osapuolet sopivat yksittäisestä uskotusta kolmannesta osapuolesta. Tämän ilmiön olemme nähneet digitaalisten valuuttojen, kuten bitcoinin, kohdalla. Näitä ei ole laskenut liikkeeseen mikään keskuspankki vaan vapaaehtoisten lohkoketjussa muodostama ”komitea”. Monilla on myös luottamus valuuttaa kohtaan.
Luottamus on keskeisen tärkeää useimmilla aloilla, ei vain rahoitusalalla. Esimerkiksi levy-yhtiöt eivät pärjää, elleivät artistit luota siihen, että saavat oikeudenmukaisen osuuden myyntituloista. Tämän vuoksi vakiintuneilla toimijoilla on toimilupia, auktorisointeja ja muuta rakenteellista pääomaa, joka tuo kilpailuetua uusiin pienyrityksiin nähden.
Mitä tapahtuu, kun uusi teknologia tasoittaa kilpailuedun ja tarjoaa pienille toimijoille pääsyn markkinoille? Uberin ja Airbnb:n tapaisilla yrityksillä on pitkään ollut suuria latentteja voittomahdollisuuksia hyödyntämättömän pääoman muodossa. Menestyksekkäät yritykset ovat hyödyntäneet vahvoja taustatekijöitä, kuten kasvavaa globalisaatiota, sosiaalista mediaa ja pilvipalvelujen käyttöä. Ja muutos on tapahtunut nopeasti. Toimijat, jotka olivat kolme vuotta sitten asemastaan varmoja, ovat nyt merkittävästi uhattuina.
Jos esimerkiksi siirretään rahaa Yhdysvaltojen ja Norjan välillä, tämän luulisi nykyään olevan täysin digitaalinen transaktio, joka tapahtuu muutamassa sekunnissa ja minimaalisin viranomaismaksuin. Manuaalisten prosessien, vanhojen järjestelmien ja vaihtelevan teknisen kehitysvaiheen vuoksi tämä ei kuitenkaan ole nopeaa eikä halpaa. Tämä on esimerkki markkinoiden puutteesta, ja ratkaisun keksijä saa huomattavaa etua.
Uudet toimijat kohtaavat kuitenkin paljon vastustusta. Pääomavaatimukset, viranomaissäännökset ja toimialanormit tuottavat luottamusta – mutta suurilla kustannuksilla. Mitä tapahtuu, jos luottamusta voisi saada teknologian avulla murto-osalla näistä kustannuksista?
Esimerkiksi Norjan rahoitusala kehittää yhteistyössä teknologiaa ja on siksi vähemmän altis häiriöille kuin esim. Yhdysvallat. Raha on kuitenkin homogeeninen tavara, ja kansainväliset toimijat, jotka korjaavat markkinoiden puutteen, voivat rynnistää myös Norjan markkinoille.
Platformisation on toinen vaikuttava tekijä. Digitaalisessa arjessa monet palveluntarjoajat siirtyvät erillisten palvelujen tarjoamisesta tarjoamaan samoja palveluja alustoina, joiden päälle muut voivat rakentaa palveluja. Pyrkimyksenä on, että alustat muodostaisivat ekosysteemejä uusille innovatiivisille palveluille. Esimerkiksi sovelluskehittäjät kaikkialla maailmassa voivat käyttää Applen rajapintaa kehittäessään sovelluksia Applen alustoille. Tämä luo merkittävästi lisäarvoa Applelle tablettien ja puhelinten kasvavan kysynnän muodossa sekä kerää alustatuottoja koko sovellustaloudesta. Sama ajatus on taustalla, kun esim. Telenor tarjoaa teknisiä rajapintoja, joiden avulla muut toimijat voivat lähettää tekstiviestejä joutumatta pohtimaan GSM-verkon monimutkaisuutta. Saman näemme jatkossa myös aivan uusilla markkinoilla, esim. rahoitusmarkkinoilla.
Viime vuosina Norjan markkinoilla on nähty useita uusia pankkeja. Mitä jos seuraava pankki on aloitteleva pankki, jolla ei ole lainkaan työntekijöitä ja joka antaa muiden aloittelevien pienyritysten kehittää parhaat verkko- ja mobiilipankkipalvelut? Kun pankin alustalla toimii useita erilaisia pankkisovelluksia, se ansaitsee rahaa volyymin perusteella. BankID:n ja muiden varmojen autentikointiteknologioiden yleistymisen myötä tämä on Norjassa jo nyt mahdollista.
Analysointiyritys eConsultancy.comin hiljattain tekemän tutkimuksen mukaan 330 kansainvälistä rahoitusalan huippujohtajaa jaettiin ryhmiin market leaders ja mainstream. Esikyselyssä 40 prosenttia markkinajohtajista sanoi pelkäävänsä pienten uusien toimijoiden kilpailua. Mainstream-johtajista samaa sanoi vain 16 prosenttia.
Teknologiset keksinnöt muuttavat yhteiskuntaa tasaisesti kiihtyvään tahtiin. Vielä alle 10 vuotta sitten harva meistä oli kuullut Facebookista ja iPhonesta. Useimmille näistä muutoksista on yhteistä se, että helposti yliarvioimme niiden vaikutuksen lyhyellä aikavälillä ja aliarvioimme vaikutuksen pitkällä aikavälillä. Lohkoketjut eivät käännä maailmaa päälaelleen vielä lähivuosina, mutta 5–10 vuoden kuluessa lohkoketjuilla on suuri vaikutus. Etulyöntiasema on toimijoilla, jotka nopeasti ymmärtävät uuden tilanteen ja sopeutuvat siihen.
Tee hypoteesejä siitä, mitä asiakkaat haluavat hyödyntämällä käyttäjätestausta, A/B-testausta, kohderyhmiä ym.