Tulevaisuuden markkinajohtaja ei tarjoa ainoastaan parempia koneita, vaan parempia palveluita. Asetelma johtaa epämukavan totuuden äärelle: muutoksen on lähdettävä liiketoimintastrategiasta.
Teollisuudessa moni yritys on joutunut uuden tilanteen äärelle: markkinat eivät enää odota pelkästään toimivia koneita. Asiakkaat vaativat älykkäämpiä, turvallisempia ja tehokkaampia ratkaisuja, eli huippuunsa tuotteistettuja laitteita, joissa tekoälyä hyödyntävät digitaaliset palvelut ovat saumaton osa kokonaisuutta. Koneiden ympärille rakennettavat digitaaliset ja tekoälypohjaiset palvelut – kuten ennakoiva huolto, optimointialgoritmit ja käyttöliittymäratkaisut – ovat uusi kilpailuetu.
Tässäpä suurin dilemma: perinteiset teollisuuden liiketoimintamallit eivät taivu siihen, että tekoäly- ja digipalvelukonseptit muutetaan aidosti kannattaviksi. Kyseessä ei ole vain tekninen haaste, vaan strateginen, joka vaatii rohkeutta rikkoa vanhat toimintatavat ja rakentaa uusia, nimenomaan digitaalisia palveluita varten suunniteltuja liiketoimintamalleja.
Kärjistettynä, teollisuus elää paradoksissa. Digitaalisuuden välttämättömyys tiedostetaan, mutta otetta menneestä ei haluta irrottaa. Liiketoiminnan rakenteet eivät tarjoa kunnollista paikkaa kehitykselle, ja digitaalisuus yritetään liimata vanhan tuotteen päälle riskien ja kustannusten pelossa.
Kukapa ei haluaisi löytää nopeinta reittiä kohti menestystä – merkittäviä tuloksia minimaalisella riskillä. Kun uuden koneen suunnittelu kestää vuosia ja liiketoimintamallit on rakennettu pitkäjänteisen laitevalmistuksen varaan, on ymmärrettävää, että digitaalisen tekemisen ketteryys ja jatkuva iterointi tuntuvat vieraalta maailmalta.
Tämä paradoksi johtaa monesti tuttuun kaavaan – digitaalista liiketoimintaa yritetään laajentaa liian aikaisessa vaiheessa, ennen kuin perusta on kunnossa, jolloin resursseja hajautetaan liian moneen suuntaan. Digitaaliset ratkaisut jäävät tällöin irrallisiksi palikoiksi, eivätkä ne nivoudu saumattomaksi osaksi palveluratkaisuiden elinkaarta ja tarkoituksenmukaista käyttöä. Tällöin digihankkeet näyttäytyvät herkästi kannattamattomina investointeina, jotka jäävät kokeilun tasolle.
Mitä jos rakentaisit palvelun, jota kukaan ei oikeasti käytä? Tätä valitettavasti tapahtuu jatkuvasti, tälläkin hetkellä. Digitaalisen palvelun tuottamisessa on yksi tärkeä peruskysymys, joka unohtuu turhan usein: kuka palvelua oikeasti käyttää?
Kun päätöksenteossa keskitytään teknologiaan eikä käyttäjätarpeisiin, lopputuloksena on usein oletusten perusteella toteutettuja hienoja ominaisuuksia, joilla ei ole todellista käyttöä. Syy piilee siinä, että toteutusta varten ei ole selvitetty, millaiseen työhön ne sopivat tai miten ne muuttavat käyttäjän toimintaa. Insinöörin kädenjälki siis näkyy kyllä suunnittelupöydällä, mutta kun loppukäyttäjän todelliset tarpeet unohtuvat, ei palvelu tuota asiakasarvoa.
Muotoilu on paljon enemmän kuin käyttöliittymiä ja visuaalista suunnittelua – se on liima, joka yhdistää liiketoimintatavoitteet, teknologian ja käyttäjän todelliset tarpeet yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi. Muotoilu on todellisuudessa koko palvelun toimivuuden ja käytettävyyden ydin, käsittäen kontekstin ymmärtämistä, prosessien uudelleensuunnittelua ja tiedon virtaviivaistamista, jotta teknologia aidosti palvelee ihmisiä.
Muotoilu kuitenkin nähdään liian usein kuluna tai kivana lisänä, eikä investointina kannattavaan kilpailuetuun ja kestävään ratkaisuun. Lyhytnäköinen kulujen optimointi saattaa näyttäytyä houkuttelevana säästönä tänään, mutta pitkällä tähtäimellä edessä on kustannuspommi, kun toimimattomia ratkaisuja joudutaan korjaamaan.
Radikaalin epävarmuuden aikakautena rohkeus on elinehto päätöksenteossa. Mitä tulee teollisuuden tulevaisuuteen, rohkea päätös on muuttaa ajattelutapaa nyt, ja sietää epämukavaa todellisuutta siitä, että tulokset realisoituvat ehkä pitkällä aikajänteellä. Matkalla on varmasti tiedossa onnistuneita ja epäonnistuneita kokeiluja. Tyhmänrohkea päätös on kuitenkin pitää kiinni vanhoista malleista epäonnistumisen pelon kahlitsemana.
Pyörää ei kuitenkaan tarvitse keksiä uudelleen. Tärkeintä on ymmärtää, että tekoäly ja teknologia itsessään eivät tuota lisäarvoa kenellekään. Kun ymmärrät asiakkaasi strategian ja tulevaisuuden vision, fokustat brutaalisti todelliseen arvoon käyttäjän tarpeiden kautta ja suosit iteratiivista kehitystä tiiviissä yhteistyössä asiakkaan kanssa, valintasi vievät voittoihin pitkällä tähtäimellä.
Ensimmäinen askel oikeaan suuntaan on jo siinä, jos saat prosessin käyntiin osallistamalla asiakasta – tällöin onnistuminen on todennäköisempää. Kun seuraavalla askeleella varmistat, että kehitettävä asia on asiakkaalle hyödyllinen, olet jo pitkällä kohti menestystä.
Kirjoittajat: Minna Lumiluoto & Mikko Kursula
Minna Lumiluoto (Lead Service Designer) vastaa Knowit Solutionsin muotoilupalveluista ja osaamisen kehityksestä. Minnan intohimo on parantaa yhteiskunnan tehokkuutta ja luoda kaikkia palvelevia, käytännöllisiä ja eettisiä digitaalisia ratkaisuja.
Mikko Kursula (Lead Data Scientist) toimii Knowitilla tekoälyyn keskittyvän tarjooman vastuuhenkilönä. Mikko haluaa murtaa tekoälyyn liittyvää salaperäisyyttä ja tehdä älykkäitä AI-ratkaisuja, jotka tuottavat liiketoimintahyötyjä, tehostavat toimintaa ja helpottavat jokapäiväistä työtä.
Ota meihin yhteyttä lomakkeen kautta, tai verkostoidu kanssamme LinkedInissä. Autamme sinua mielellämme kohti fiksuja ja kestäviä digitaalisia ratkaisuja!