Tuoko AI-agenttihypen aalto mukanaan pelkkää pintavaahtoa vai todellisia tuloksia? Hype toimii stressitestinä ja paljastaa, kuinka valmis organisaatiosi on hyödyntämään tekoälyn arvoa.
Se tekee kalenterivaraukset, hoitaa raportit ja pyörittää kampanjat... Agenttimarkkinoilla myydään tekoälyä, joka ei ainoastaan vastaa kysymyksiin, vaan tekee työt puolestasi. Kuulostaa hienolta, ja onkin sitä. Agentti saa tuloksia aikaan, kunhan kyse on geneerisestä käyttötapauksesta ja dataa on helppo tulkita.
Mitä syvemmälle liiketoimintaan ja substanssiosaamista vaativiin käyttötapauksiin mennään, sitä enemmän agentteihin kannattaa suhtautua lempeällä varauksella kuin ylivirittyineisiin työharjoittelijoihin. Intoa on monen edestä, substanssiosaamista vähän vähemmän – itsevarmuutta niin paljon, että omia tiedonpuutteitaan ei vielä tunnista.
Kuten harjoittelija, agenttikin vaatii johtamista. Jos agentin toimenkuva on heikosti määritelty ja tavoitteet epäselvät, on agentin vaikea tulkita dataa. Kontrollista puhumattakaan – kuka ehtii katsomaan perään, kun agentti ehtii millisekunneissa paikasta seuraavaan?
Muutama vuosi takaperin generatiivisen tekoälyn (GenAI) uskottiin tuovan kuun ja tähdet taivaalta. Hype lässähti vuoden 2023 lopussa, kun organisaatioissa huomattiin, että pelkkä AI-malli ei voinut täyttää odotuksia ja GenAI:n potentiaalisen arvon saavuttaminen osoittautui odotettua haastavammaksi (McKinsey & Company, 2024).
Älykkäiden ohjelmistoagenttien konsepti syntyi jo 1950-luvulla, mutta jäi pitkäksi aikaa tutkimusmaailman kuriositeetiksi. Generatiivisen tekoälyn läpimurto antoi vanhalle agenttiajatukselle uuden elämän, kun konsepti ja uudet kielimallit yhdistyivät. Konsepti on elegantti: autonomiaa, toimintaympäristön havainnointia, työnkulun suunnittelua ja yhteistoimintaa muiden agenttien ja ihmisten kanssa. Itse GenAI-tekniikka ei siis suuresti muuttunut, mutta sille annettiin toiminnan edellytykset.
Sijoittajat janosivat seuraavaa kasvutarinaa, AI-kauppiaat näkivät tilaisuutensa uudelle buzzwordille, ja media tarttui syöttiin. Agentit tarjosivat täydellisen narratiivin: tekoäly, joka tekee työn puolestasi.
Useimmissa tutkimuksissa havaitaan, että vain pieni osa AI-projekteista tuottaa merkittävää liiketoimintahyötyä. Esimerkiksi BCG:n mukaan 26 % yrityksistä on päässyt proof-of-concept –vaiheesta arvon tuottoon ja vain 4 % tuottaa merkittävää arvoa (BCG, 2024).
Itse agenttiteknologia ei ole missään nimessä huono. Monissa käyttötapauksissa agentit olivat tehokkaita jo varhain, ja niillä pystyi automatisoimaan monimutkaisia tehtäviä. Agentti osaa tilata toimistotarvikkeita verkkokaupasta, mutta siitä ei vielä ole ratkaisemaan monimutkaisempia ongelmia, neuvomaan kaivinkoneen öljynvaihdossa tai ratkomaan sotealan rahoitusongelmia.
Moni firma on kohdannut hämmennystä agenttien kanssa työskennellessä. Haaste on sama vanha, mikä liittyy muihinkin tekoäly- ja dataratkaisuihin: teknologiaa ei osata käyttää, datan laatu ja prosessit eivät ole kunnossa. Suurin osa yhteistyön haasteista osuu johonkin näistä kategorioista:
Agentille ei osata kertoa, missä ympäristössä se toimii. Moni pitkään työtä tehnyt ihminen ei osaa edes ajatella, mitä uudelle työntekijälle pitäisi kertoa, kun hän tuntee alan vain pintapuolisesti eikä firmasta yhtään mitään.
Agenttia yritetään ajaa irrallisena työkaluna. Se ei näe kalenteria, CRM:ää tai tietovarastoja. Se ei edes tiedä, mitä se ei tiedä. Dataa ja metadataa puuttuu. Kun agentille ei ole oikeaa ja ajantasaista dataa, se keksii omansa.
Hallinta puuttuu – agenttia kohdellaan kuin asiansa osaavaa työntekijää, vaikka se on raakile ja vaatii jatkuvaa valvontaa ja ohjausta. Ihmisen pitää olla loopissa.
AI ei ole täydellinen ja jos sitä yritetään ympätä aina täydellistä suoritusta vaativaan tehtävään, tuloksena on eittämättä epäonnistuminen.
Vuoden 2025 AI-päänsärky ei siis johdu teknologian epäonnistumisesta, vaan siitä, että sitä yritetään käyttää väärin. Tilanne on ihan normaali, koska kyse on uudesta teknologiasta.
Agenttihypen aikana on jälleen opittu, että kaikki ongelmat eivät muutu nauloiksi, vaikka kädessä olisi kuinka hyvä vasara. On myös opittu, että agenttiteknologia ei ole vieläkään se kaivattu hopealuoti, joka ratkaisee kaikki ongelmat. Hype voi kuitenkin olla se vaadittu muutosvoima, joka paljastaa teknisen velan ja hunningolle jätetyt prosessit, pakottaen toimimaan.
Agentin arvo syntyy siitä, miten se sidotaan osaksi organisaatiota ja sen järjestelmiä. Itsessään se on arvoton työkalu, sillä tuottava pääoma sijaitsee datassa, toimintamalleissa, tietotaidossa, asiakaskunnassa, ynnä muissa organisaation elementeissä.
Hyvä harjoittelija kasvaa ajan kanssa osaavaksi ammattilaiseksi, toisin kuin agentti. Agentti ei kehity pelkällä innolla, vaan vaatii jatkuvaa ohjausta, prosesseja ja laadukasta dataa. Toivottu tuottavuuden läpimurto vaatii edelleen perusasioiden kuntoon laittamista.
Seuraavassa blogissani pureudun siihen, miten agentin arvo syntyy – milloin se kannattaa ottaa käyttöön ja miten sen tuottaman hyödyn voi tunnistaa.
Keskustellaan lisää LinkedInissä - verkostoidu Mikon kanssa tästä.
Voit myös ottaa meihin yhteyttä lomakkeen kautta. Autamme sinua mielellämme kohti fiksuja ja kestäviä tekoälyratkaisuja!