Datan tarve ymmärretään organisaatioissa laajasti, ja päätöksiä halutaan pohjata arvailun sijaan dataan. Käytännössä tilanne on kuitenkin vielä usein se, ettei analytiikka palvele liiketoiminnan tarpeita parhaalla mahdollisella tavalla. Usein vika on analytiikan tekemisen tavoissa, eikä teknologia valitettavasti aina tarjoa oikotietä onneen.
Olipa organisaatiosi tapa tehdä analytiikkaa mikä tahansa, teillä on selvästikin haluttu astua kohti tiedolla ohjattua liiketoimintaa. Tämä tahtotila on tärkein asia datamatkalla. Ilman aitoa halua ja konkreettisia toimia analytiikan hyödyntämiseen maailma kävelee jossain vaiheessa organisaation yli.
Dataohjautuvuutta tavoittelevassa organisaatiossa tarvitaan tahtotilan lisäksi myös erityisesti kolmea tärkeää ominaisuutta: omistajuutta, yhteistä intoa ja avoimuutta. Spoiler warning: Jokaisessa kohdassa on peiliin katsomisen paikka johdolle.
Jos dataan ja analytiikkaan liittyviä vastuita ei ole yrityksessä nimetty kenellekään, ajetaan helposti karille. Vastuut eivät myöskään automaattisesti kuulu IT-osastolle. Organisaatiossa on oltava nimetty henkilö tai muu taho, joka vastaa analytiikan kehittämisestä. Jollekin tai joillekin on puolestaan vastuutettava eri liiketoiminta-alueiden datan laatu. Vastuut täytyy olla jaettuna niin pitkälle, että tiedetään, kenen vastuulla on yksittäisen osa-alueen sisältö.
Esimerkillä johtaminen täytyy muistaa myös datan kohdalla. Jos johto näyttää pohjaavan päätöksensä datan sijaan subjektiivisiin arvioihin, voi olla vaikeaa saada työntekijöitä toimimaan toisin. Subjektiiviset näkemykset kerrotaan usein kokemuksen syvällä rintaäänellä, ja sitäkin ilman muuta tarvitaan, mutta faktat ovat kiistattomasti motivoivampia. Pelkällä karismalla johtaminen kasvattaa turhaan rakoa johdon ja henkilöstön välille.
Kulttuurin muutos on usein datamatkan isoin kompastuskivi. Tahto on iso askel ja pakko tunnetusti paras muusa, mutta jouhevimmin matka kohti parempaa analytiikkaa sujuu, jos porukasta löytyy aitoa intoa data-asioihin. Yrityksen taulukkoneron innostus ei usein valitettavasti yksin riitä.
Johtokaan ei suinkaan saa tyytyä rooliin pelkästään lystin maksajana. Johtajien täytyy toimia edelläkävijöinä, esteiden poistajina ja mahdollistajina. Liiketoiminnan substanssiosaajat ja teknisemmät osaajat täytyy saattaa samaan pöytään, löytyipä jälkimmäisiä sitten talon sisältä tai kumppanilta.
Kannattaa pitää mielessä, että paras datamatkan kirittäjä saattaa löytyä jostain aivan muualta kuin IT-osastolta. Analytiikka on roskaa ilman kunnollista dataa, joten datan syöttö ja ylläpito pitää olla kunnossa. Tämä lankeaa useimmiten suorittavan tason harteille, joten heidät täytyy saada innostettua mukaan. Intoa kannattaa ruokkia nostamalla esiin analytiikan käytöllä saatuja tuloksia ja niitä mahdollistaneita työntekijöitä.
Jos kulttuuri on vanhanaikaisen raporttitehtaan ajoilta, jossa data oli yksinomaan IT-osaston asia, tarvitaan kulttuuriin aimo annos avoimuutta. Data ei voi olla vain yhden tiimin käsissä, eikä datan saaminen voi vaatia seitsemää eri tikettiä neljältä eri henkilöltä. Esimerkiksi henkilötietolain muodostamat lakitekniset rajoitteet täytyy tottakai huomioida. Lähtökohtaisesti pitäisi kuitenkin miettiä, onko erityistä syytä estää työntekijöitä näkemästä jotain tietoa, eikä miettiä, minkä tiedonmurusen he saisivat nähdä.
Avoimuutta kaivataan myös johdon toimintatapoihin. Dataohjautuvan organisaation kulttuurista puhuttaessa usein korostetaan, ettei myynnissä tai tuotannossa voi enää olla oman tiensä kulkijoita, joille tekemisen raportointi on myrkkyä. Tässäkin asiassa kannattaa johtaa esimerkillä.
Johdon kannattaa varmistaa, että datan käyttäminen näkyy työntekijöille. Datalla johtamiseen voi asettaa myös numeerisia tavoitteita, vaikkapa esitysten datasuhteen™. Ottakaa siis tavaksi laskea, paljonko esityksissä on datasisältöä suhteessa muuhun sisältöön ja miten paljon tuosta datasisällöstä on kenen tahansa saavutettavissa. Liian usein data pyritään suojaamaan, vaikkei sille olisi perusteltua syytä.
Tutustu dataohjatun liiketoiminnan palveluihimme